Näytetään tekstit, joissa on tunniste esittely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste esittely. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. tammikuuta 2012

"THE FINNISH POWER" FOOTBALL/SOCCER NEXT STAR from FINLAND - TEEMU PUKKI!

Teemu Pukki

Teemu Pukki
Teemu Pukki ottelussa HJK - FC Schalke 04.
Henkilötiedot
Syntymäaika 29. maaliskuuta 1990 (ikä 21)
Syntymäpaikka Suomen lippu Kotka, Suomi
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 180 senttimetriä[1]
Paino 77 kilogrammaa[1]
Lempinimi Teme, El Puki, Schnucki
Seura
Seura Saksan lippu Schalke 04
Pelinumero 20[1]
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2006–2007 Suomen lippu KooTeePee 29 (3)
2008–2010 Espanjan lippu Sevilla Atlético 33 (3)
2008–2009 Espanjan lippu Sevilla 1 (0)
2010–2011 Suomen lippu HJK 25 (13)
2011– Saksan lippu Schalke 04 8 (3)
Maajoukkue

Suomen lippu Suomi U17 9 (5)

Suomen lippu Suomi U19 9 (3)
2007-2011 Suomen lippu Suomi U21 21 (6)
2009– Suomen lippu Suomi 9 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 17. joulukuuta 2011.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 19. marraskuuta 2011.

Teemu Pukki (s. 29. maaliskuuta 1990 Kotka) on suomalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän edustaa Saksan Bundesliigassa pelaavaa FC Schalkea. Pukin ura Veikkausliigassa alkoi FC KooTeePeessä kaudella 2006, josta hän siirtyi espanjalaisen Sevilla FC:n organisaatioon, jossa hän pääsi pelaamaan toisena suomalaispelaajana Espanjan korkeimmalla sarjatasolla Primera Divisiónissa. Pukki palasi Suomeen kaudella 2011 Helsingin Jalkapalloklubiin saadakseen peliaikaa, mutta ei pelannut Veikkausliiga-kautta loppuun, vaan siirtyi jo loppukesästä 2011 FC Schalkeen.

Pukkia Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkueessa valmentanut Timo Liekoski on kuvaillut häntä ”taitavaksi, nopeaksi ja hyvin liikkuvaksi pelaajaksi”.[2]

Sisällysluettelo


[muokkaa] Seurajoukkueura

[muokkaa] FC KooTeePee

Pukki edusti juniorina Kotkan Nappuloita, Kotkan Työväen Palloilijoita ja FC KooTeePeetä.[3] Ensiesiintymisensä Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa hän teki KooTeePeen paidassa 21. huhtikuuta 2006 Helsingin Jalkapalloklubia vastaan vajaa kuukausi 16-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen, ja yhteensä esiintymisiä liigaotteluissa kertyi viisi kaudella 2006.[4] Pääasiallisesti hän pelasi vielä A-junioreiden SM-sarjaa. Pukki valittiin vuoden 2006 poikapelaajaksi Suomessa.[2]

Toukokuussa 2007 Pukki teki kauden 2009 loppuun asti ulottuneen jatkosopimuksen KooTeePeen kanssa.[5] Kaudella 2007 hän pelasi 24 Veikkausliigan ottelussa ja teki kolme maalia. Uran avausmaali syntyi 3. toukokuuta 2007 Viikinkejä vastaan,[4] minkä myötä hänestä tuli myös ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt maalintekijä Veikkausliigassa.[6] Pukki kunnostautui myös maalipaikkojen rakentajana, sillä syöttöjä hänelle merkittiin kuusi, mikä oikeutti jaettuun neljänteen sijaan liigassa.[7] Heinäkuussa 2007 Iltalehden asiantuntijaraati nimesi Pukin (25 pistettä) Veikkausliigan toiseksi lupaavimmaksi pelaajaksi Jonas Emetin (26) jälkeen. Hänet valittiin myös 18. elokuuta 2007 pelattuun Veikkausliigan tähdistöotteluun.[8]


Sevilla

Heinäkuussa 2007 Pukki kävi tutustumassa espanjalaisseura Sevillaan.[9][10] Vierailusta asti valmisteltu pysyvä siirtyminen seuraan varmistui tammikuussa 2008, kun osapuolet tekivät 3,5-vuotisen sopimuksen. Pukki oli ensimmäinen KooTeePeen kasvatti, joka siirtyi seurasta ulkomaille siirtokorvausta vastaan. Myös muun muassa englantilaisseura Chelsea, jossa hän vieraili marraskuussa 2006, oli kiinnostunut hänestä.[11][12]

Sevillassa Pukki pääsi pian harjoittelemaan seuran reservijoukkueen Sevilla Atléticon kanssa esiinnyttyään hyvin harjoitusottelussa,[13][14] mutta ensimmäiset viralliset ottelunsa hän pelasi seuran juvenil-ikäluokan juniorijoukkueessa, joka kilpaili ikäluokan pääsarjassa División de Honor Juvenilissä. Hän saavutti joukkueen mukana nuorten cup-mestaruuden kesäkuussa 2008. Sevilla voitti loppuottelussa Barcelonan 2–0, ja Pukki oli vahvasti mukana joukkueensa toisessa maalissa ottelun lopussa, kun Barcelona-pelaaja liukui pallon omaan maaliin puoliksi läpiajoon päässeen suomalaisen jaloista.[15][16]

Kaudeksi 2008–2009 Pukki nostettiin vakituisesti Espanjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Segunda Divisiónissa pelanneen Sevilla Atléticon kokoonpanoon. Segunda División -debyyttinsä hän teki kotistadionilla Ramón Sánchez Pizjuánilla 4. lokakuuta ottelussa Real Sociedadia vastaan. Avauskokoonpanossa ollut Pukki teki ottelun ainoan maalin, joka samalla varmisti joukkueelle kauden ensimmäisen ja lopulta koko syyspuoliskon ainoan voiton.[17] Sittemmin hän sai joukkueessa säännöllisesti peliaikaa ja onnistui seuraavissa otteluissa vielä kahdesti maalinteossa. Pukki osallistui myös edustusjoukkueen harjoituksiin ja otteluihin.[18] Ensimmäisen ja ainoan esiintymisensä edustusjoukkueessa ja Espanjan korkeimmalla sarjatasolla Primera Divisiónissa hän teki tultuaan vaihdosta kentälle kotiottelussa Racingia vastaan 25. tammikuuta 2009. Hän on Jari Litmasen jälkeen vasta toinen sarjassa pelannut suomalainen.[19]

Pukin loppukautta 2008–2009 varjosti hänen maaliskuun lopulla harjoituksissa saamansa nilkkavamma, joka piti hänet sivussa pelikentiltä runsaat kuusi viikkoa.[20] Läpi kauden heikosti pelanneen Sevilla Atléticon putoaminen Segunda División B:hen varmistui jo huhtikuun lopulla kahdeksan kierrosta ennen sarjan päätöstä.[21] Pukille esiintymisiä joukkueessa kertyi 17, joista 12 avauskokoonpanossa, ja maaleja kolme.[22] Ensimmäinen kausi ammattilaistasolla Espanjassa toi huomionosoituksia pelaajan kotiseudulta: Helmikuussa 2009 Kymenlaakson liikunta ja Kymenlaakson liitto palkitsivat Pukin vuoden 2008 urheiluteosta ja elokuussa 2009 Kotkan nuorkauppakamari ja Positiivarit valitsivat hänet vuoden 2009 positiivisimmaksi kotkalaiseksi.[23][24]

Pukin toinen kausi 2009–2010 Sevilla Atléticossa oli vaikea.[25] Alkukaudesta hän sai säännöllisesti peliaikaa vaihtopelaajana, mutta helmikuussa 2010 tapahtuneen valmentajanvaihdoksen jälkeen hän mahtui harvoin edes vaihtopenkille ja pelasi vain yhdessä ottelussa. Kokonaisuudessaan Pukki pelasi kauden aikana 16 ottelussa, joista neljässä avauskokoonpanossa, ja jäi maaleitta.[26] Sevilla Atlético jatkoi edelliskautta alemmasta sarjatasosta huolimatta heikkoja esityksiään ja sijoittui lopulta lohkonsa 15:ksi. Putoamiskarsinnoista sen erotti vain yksi piste.[27]


HJK

Sevillassa vähälle peliajalle jäänyt Pukki palasi Suomeen, Veikkausliigaa johtaneen Helsingin Jalkapalloklubin joukkueeseen 3,5-vuotisella sopimuksella elokuussa 2010.[28] HJK:ssa hän pääsi heti pelaavaan kokoonpanoon ja onnistui 12. syyskuuta 2010 Jaroa vastaan pelatussa ottelussa maalinteossa,[29] mikä päätti hyökkääjän lähes kaksi vuotta kestäneen maalittoman ajanjakson seurajoukkueotteluissa. Kolme ottelukierrosta myöhemmin HJK varmisti 23. Suomen-mestaruutensa.[30] Kauden 2010 aikana Pukki ehti pelata myös Suomen cupin loppuottelussa, jossa Turun Palloseura oli kuitenkin parempi maalein 2–0.[31]

Kaudella 2011 Pukki teki kolme maalia 22. kesäkuuta 2011 TPS:ää vastaan pelatussa ottelussa, mikä oli hänen liigauransa ensimmäinen hattutemppu[32].

Hän debytoi kansainvälisissä seurajoukkuekilpailuissa, kun HJK aloitti heinäkuussa Mestarien liigan karsinnat walesilaista Bangor Cityä vastaan[33].

Myöhemmin Eurooppa-liigan play off -kierroksen kahdessa osaottelussa Saksan Bundesliigassa pelaavaa Schalkea vastaan Pukki teki yhteensä kolme maalia. Myöhemmin 31. elokuuta Pukki siirtyi Schalkeen kolmivuotisella sopimuksella.[34]


FC Schalke 04

Pukin ensimmäinen ottelu Schalken paidassa oli 15. syyskuuta käyty seuran kakkosjoukkueen harjoitusottelu belgialaista Charleroita vastaan. Pukki teki kolme maalia.[35] Pukki pelasi Bundesliigassa ensimmäisen kerran 18. syyskuuta Bayern Münchenia vastaan. Hänet otettiin kentälle 66 minuutilla Klaas-Jan Huntelaarin tilalle.lähde? Avauskokoonpanossa hän oli ensimmäistä kertaa 6. marraskuuta Hannoveria vastaan ja teki kaksi maalia. Pukki pääsi kokoonpanoon Huntelaarin loukkaannuttua.[36]


Maajoukkueura

Pukki on ollut tehokas maalintekijä Suomen nuorten maajoukkueissa. Alle 17-vuotiaiden EM-karsintaturnauksessa 2007 hän oli maalikuningas.[2] Lokakuussa 2008 hän kuului alle 19-vuotiaiden joukkueeseen EM-alkukarsinnassa, josta joukkue selvisi jatkokarsintaan.[37]

Alle 21-vuotiaiden joukkueen mukana Pukki oli ensimmäistä kertaa syyskuussa 2007,[38] mutta ei tuolloin vielä pelannut. Huolimatta aikaisemman pelikokemuksen puutteesta joukkueessa hänet valittiin kesäkuussa 2009 pelattuihin alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuihin, joihin Suomi oli ensimmäistä kertaa selvinnyt. Hän oli joukkueen nuorin pelaaja.[39] Ensiesiintymisensä joukkueessa Pukki teki kilpailuihin valmistaneessa ystävyysottelussa Valko-Venäjää vastaan 6. kesäkuuta 2009.[40] Kilpailuissa hän pelasi Suomen kaikissa kolmessa ottelussa, joista viimeisessä Espanjaa vastaan hän kuului avauskokoonpanoon.[41] Turnauksen jälkeen Pukki on pelannut vuosien 2011 ja 2013 EM-kilpailuiden karsinnoissa.[42][43]

A-maajoukkueessa Pukki debytoi 4. helmikuuta 2009 ystävyysottelussa Japania vastaan.[44] Ottelu oli osa pääosin nuorista pelaajista kootun niin sanotun talvimaajoukkueen Japanin-leiriä.[45] Hän oli A-maajoukkueen mukana myös vuoden 2010 harjoitusotteluissa.[25]


Saavutukset

Seurajoukkueet

  • Nuorten Copa del Rey: 2008[15]
  • Suomen-mestaruus Veikkausliiga: 2010, 2011
  • Suomen Cup -mestaruus: 2011

Henkilökohtaiset

  • Suomen vuoden poikapelaaja: 2006[2]
  • Kymenlaakson vuoden urheiluteko: 2008[23]
  • Veikkausliigan All Stars 2011 -joukkueen hyökkääjä (by jalkapallotoimittajat).[46]


Tilastot

Tilanne 22. joulukuuta 2011.[47][48][4][49][50][51]
Joukkue Sarja Kausi Liiga Kansal. cup Eurocupit
O M O M O M
KooTeePee Suomen lippu Veikkausliiga 2006 5 0 ? ? 0 0
2007 24 3 ? ? 0 0
Sevilla Atlético Espanjan lippu Segunda División 2008–2009 17 3 0 0 0 0
Sevilla Espanjan lippu Primera División 2008–2009 1 0 0 0 0 0
Sevilla Atlético Espanjan lippu Segunda División B 2009–2010 16 0 0 0 0 0
HJK Suomen lippu Veikkausliiga 2010 7 2 1 0 0 0
2011 18 11 1 1 6 5
Schalke Saksan lippu Bundesliiga 2011–2012 8 3 2 0 0 0

tiistai 29. kesäkuuta 2010

BASKETBALL-KORIPALLO

Koripallo



Koripallo
Koripallo-ottelu

Koripallo (puhekielessä koris) on urheilulaji ja pääasiassa sisällä pelattava pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan. Koripallo on kontaktilaji, mutta taklaukset eivät ole sallittuja. Ulkona pelattaessa koripalloa voidaan kutsua myös katukoripalloksi. Tarkoituksena on yrittää saada pisteitä heittämällä pallo kentän päädyissä olevan ympyränmuotoisen renkaan läpi koriin (yläkautta) ja puolustaa oman kenttäpuoliskon koria vastustajahyökkääjiltä tekemättä virheitä.

Joukkueeseen kuuluu viisi pelaajaa ja seitsemän vaihtopelaajaa. Palloa kuljetetaan pääasiassa yhdellä kädellä pompottaen tai syöttäen (sitä ei saa kantaa). Pisteitä tulee 1 vapaaheitosta, 2 kolmen pisteen heittokaaren sisäpuolelta tehdystä korista tai 3 pisteen heittokaaren päältä heitetystä korista, ja 3 pistettä tulee, jos pelaaja tekee korin 3 pisteen kaaren ulkopuolelta. Peliaikaa on käytettävistä säännöistä (ja ikäluokasta) riippuen joko 4 × 8 minuuttia (minikoripallosäännöt), 4 × 10 minuuttia (kansainväliset säännöt) tai 4 × 12 minuuttia (NBA-säännöt). Euroopassa säännöt tulevat muuttumaan vuonna 2012 alkavalla pelikaudella. Kolmen pisteen heittokaari tulee siirtymään puoli metriä taaemmas ja kolmen sekunnin alue muuttuu suorakulmion muotoiseksi.

Koripallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista ja se on erityisen harrastettua ja seurattua Yhdysvalloissa, mutta myös muualla maailmassa, kuten Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa ja entisissä Neuvostoliiton valtioissa, erityisesti Liettuassa.

Maailman tunnetuin ja kovatasoisin koripalloliiga on yhdysvaltalainen NBA (National Basketball Association), jossa ainoa suomalainen pelaaja on ollut Hanno Möttölä. Euroopassa pelataan myös omaa ammattilaissarjaa nimeltään Euroliiga, jossa suomalaisista Möttölän lisäksi ovat pelanneet Teemu Rannikko ja Jukka Matinen.

Suomessa koripallon pääsarjan nimi on nykyään Korisliiga. Kaudella 2004–2005 käytettiin nimeä Sparliiga. Suomessa on pääsarjatason lisäksi miehille kuusi alempaa divisioonatasoa miehillä ja naisille neljä. Suomen Koripalloliiton jäsenenä on noin 250 koripalloseuraa.

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Pelin varhainen historia, vuodet 1891–1950-luku

Tyttöjen koripallojoukkue vuodelta 1908. Milton High School, Milton, Pohjois-Dakota.

Vuonna 1891 kanadalaiselle opettajalle, James Naismithille, annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota oppilaat pystyisivät pelaamaan talvisin. Naismith toimi tällöin Springfieldissä, Massachusettsin paikallisessa NMKY:ssä. Naismith pyrki keksimään pelin, jossa ei olisi taklauksia ja fyysinen kontakti pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Esikuvana oli Naismithin lapsuudenpeli Duck on a Rock. Naismith pistikin pelissä maalit korkealle, jolloin lajissa tulisi korostumaan voiman sijaan taito. Hän löysi koulustaan kaksi luumukoria, jotka naulattiin koulun liikuntasalin seinille. Tämän jälkeen Naismith kirjoitti kolmetoista-osaisen säännöstön ja peli oli valmis.[1]

Tammikuussa 1892 pelin säännöt ilmestyivät ensimmäistä kertaa painettuina ja kaksi kuukautta tämän jälkeen pelattiin lajin ensimmäinen virallinen ottelu. Ottelu käytiin Naismithin koulun oppilaiden ja opettajien kesken oppilaiden voittaessa luvuin 5–1.[2][3] Peleissä käytettiin aluksi pallona jalkapalloa, mutta vuoden 1894 aikana käyttöön otettiin oma varsinainen koripallo.[2]

Naiskoripalloilijan suojavarusteet lajin alkuajoilta
Pihapeliä

Koripallosta tuli nopeasti hyvin suosittua, ja se levisi NMKY:n verkoston kautta kaikkialle Yhdysvaltoihin. Kymmenen vuoden sisällä keksimisestä myös muut oppilaitokset ja urheiluseurat kiinnostuivat pelistä.

Suomeen koripallo saapui Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta noin 1927–1930 lähteestä riippuen[4].[5][6]

[muokkaa] National Basketball Association (NBA), 1946–

National Basketball Association (NBA) perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1946 koordinoimaan yhdysvaltalaisten huippujoukkueiden välisiä otteluita. Tämän jälkeen pelin suosio kasvoi entisestään, ja nykyään koripallo (erityisesti myös yliopistokoripalloilu) onkin yksi neljästä suuresta yleisön seuraamasta amerikkalaisesta pallopelistä (muut ovat amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko).

Koripalloa 1970-luvulla

NBA:n varhaisemmassa historiassa on ollut monia hyvin kuuluisia pelaajia, kuten esimerkiksi George Mikan, Bill Russell, Wilt Chamberlain (ainoa pelaaja NBA:n historiassa, joka on tehnyt yhdessä ottelussa 100 pistettä), Oscar Robertson ja Jerry West. Koripallo tuli erityisen suosituksi 1980- ja 1990-luvulla, jolloin pelin suurimpia tähtiä olivat Kareem Abdul-Jabbar, Earvin "Magic" Johnson, Larry Bird ja maailman kaikkien aikojen parhaaksi koripalloilijaksi arvostettu Michael Jordan. Kolme viimeksi mainittua olivat myös todella suuria urheilijatähtiä vuonna 1992 Barcelonassa pidetyissä kesäolympialaisissa, jossa Yhdysvaltain joukkue (lempinimeltään Dream Team) voitti ylivoimaisesti kultamitalin.

Muita hyvin tunnettuja pelaajia 1980- ja 1990-luvuilla ovat olleet muun muassa Charles Barkley, Karl Malone, John Stockton, Dennis Rodman, Scottie Pippen ja Shaquille O'Neal.

Kautta aikojen NBA:n parhaimmin menestyneitä ja kuuluisimpia joukkueita ovat olleet muun muassa Boston Celtics, Los Angeles Lakers ja Chicago Bulls.

Vuonna 1997 perustettiin niin sanottu naisten NBA, Women's National Basketball Association (WNBA).

[muokkaa] Kansainvälinen koripallo, 1932–

Kansainvälinen koripalloliitto (Fédération Internationale de Basketball, FIBA) perustettiin vuonna 1932. Tuolloin järjestön järjestämät turnaukset oli tarkoitettu vain amatööripelaajille. Vuonna 1989 sääntöjä muutettiin, mutta kirjain 'A' säilyi silti järjestön lyhenteen viimeisenä kirjaimena (A niin kuin amateur, amatööri).

FIBA määrittää koripalloilun kansainväliset säännöt, hyväksyy kansainväliset pelaajien siirrot ja kontrolloi kansainvälistä tuomarointia. FIBA:ssa on yli 200 maajäsentä.

Koripallo sisällytettiin ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmaan Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. USA:n joukkue on voittanut kaikki turnaukset lukuun ottamatta kolmea, joista etenkin 1972 Münchenin olympialaisten tappio Neuvostoliiton koripallomaajoukkueelle on erityisesti jäänyt koripallohistoriaan viimeisten sekuntien erityisen sekavan toimitsija- ja tuomaritoiminnan vuoksi.

Kolmen pisteen heitto

Naisten koripallo lisättiin olympialaisten ohjelmaan 1976 Montrealissa. Parhaita naisjoukkueita ovat kaikki turnaukset huomioon ottaen olleet Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Australia.[7]

Vuonna 1950 pidettiin ensimmäiset miesten maailmanmestaruuskilpailut Argentiinassa. Kolme vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset naisten maailmanmestaruuskilpailut Chilessä. MM-kilpailut pidetään neljän vuoden välein, olympialaisiin nähden kahden vuoden erolla (esimerkiksi olympialaiset ovat vuosina 2008 ja 2012 – MM-kilpailut vuosina 2006 ja 2010).

FIBA lopetti amatööri- ja ammattilaisurheilijoiden erottelun vuonna 1989, ja sen vuoksi vuodesta 1992 eteenpäin ammattilaiset ovat päässeet pelaamaan olympialaisissa.

Viime vuosien huippujoukkueita miesten arvoturnauksissa ovat olleet: Argentiina, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Liettua, Saksa, Jugoslavia (nyk. Serbia) ja Yhdysvallat.

Suomen miesten maajoukkue ei ole saavuttanut mainittavaa menestystä kansainvälisesti viime vuosina. Parhaan sijoituksen arvokisoissa joukkue saavutti vuonna 1967 kun Suomi oli 6. Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksessa. Viimeksi Suomi selviytyi Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen, jossa se on ollut mukana kaikkiaan 12 kertaa, vuonna 1995. Suomen naisten maajoukkue on osallistunut viidesti EM-kisojen lopputurnaukseen, paras sijoitus on 11. tila vuosina 1952 ja 1956.

Kansainvälisiä turnauksia pidetään lisäksi eri ikätasoilla. Erityisesti yli 35-vuotiaiden, 40-vuotiaiden ja 50-vuotiaiden sarjoissa on ollut voimakasta kasvua.

Pyörätuolikoripalloilu on tullut myös erittäin suosituksi urheilulajiksi muun muassa paralympialaisissa.

[muokkaa] Säännöt

Lajin alkuperäiset säännöt koostuivat kolmestatoista kohdasta.[8]

Koripallon säännöt ovat monimutkaiset moneen muuhun pallopeliin nähden, esim. jalkapalloon. Perusidea on kuitenkin, että pelaajalla on kolme vaihtoehtoa saatuaan pallon: heittää, syöttää tai kuljettaa. Seuraavassa on yleisimpiä rikkomuksia ja virheitä.

  • Askelrikkomus seuraa, jos pelaaja lähtee liikkeelle, ennen kuin pallo osuu maahan. Poikkeuksena lay-upin suorittaminen, jossa pelaaja saa ottaa kaksi askelta pallo kädessä. Myös tukijalan ottaminen on sallittua, mutta sen valittuaan sitä ei saa enää vaihtaa. Askelrikkomuksesta seuraa vastapuolen sivuraja samalta linjalta, jossa rikkomus tehtiin.
  • Kaksoiskuljetus seuraa, jos pelaaja kuljetuksen lopetettuaan lähtee uudelleen kuljettamaan. Yleistä etenkin junioreiden peleissä. Kaksoiskuljetuksesta seuraa vastapuolen sivuraja samalta linjalta, jossa rikkomus tehtiin.
  • Palautus seuraa, kun pallo on tuotu etukentälle ja palautuu saman joukkueen pelaajan toimesta takakentälle. Palautusta ei kuitenkaan tuomita, jos vastapelaajalla on ollut pallo viimeksi hallussa (esim. jos pallo osuu vastapelajan jalkaan (ei tuomita potkua) ja pomppaa yli puolen kentän, tuomitaan palautus,koska pallo ei ole ollut vastustajan hallussa missään vaiheessa). Palautuksesta seuraa vastapuolen sivuraja puolestakentästä, kuitenkin niin, ettei enää saa palauttaa.
  • Normaali kosketusvirhe voidaan tuomita monesta tilanteesta. Puolustavalle pelaajalle tuomitaan virhe, jos hän tarttuu hyökkäävää pelaajaa kädestä kiinni tai lyö sitä, työntää tai estää sääntöjen vastaisesti pelaajaa etenemästä. Hyökkäävälle pelaajalle voidaan tuomita virhe, jos hän tarkoituksella työntää puolustajan pois edestä vapaalla kädellään. Jos hyökkäävä pelaaja ei ole heittotilanteessa, tuomitaan sivuraja, elleivät joukkuevirheet ole täynnä. Jos hyökkäävä pelaaja on heittotilanteessa, myönnetään pelaajalle jota rikottiin normaalisti kaksi vapaaheittoa. Kuitenkin jos pallo menee koriin, kori hyväksytään ja myönnetään vielä yksi vapaaheitto. Jos pelaaja on yrittänyt kolmen pisteen heittoa, myönnetään kolme vapaaheittoa. Jos sama pelaaja saa viisi virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.
  • Tekninen virhe voidaan tuomita, jos pelaaja tai valmentaja valittaa tuomiosta, käyttää huonoa kieltä tai eleitä. Teknisestä virheestä seuraa kaksi vapaaheittoa ja vielä vastapuolen sivuraja. Jos pelaaja tai valmentaja saa kaksi teknistä virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.
  • Epäurheilijamainen virhe voidaan tuomita, jos pelaajalle tarkoituksella yrittää aiheuttaa pelaajalle vahinkoa, esim. tarttuu paidasta kiinni, kamppaa tai syöksyy takaapäin. Epäurheilijamaisesta virheestä tuomitaan kaksi vapaaheittoa ja sivuraja. Jos pelaaja saa kaksi epäurheilijamaista virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.

[muokkaa] Kuvia mitoista

Miesten pallo painaa 567–624 grammaa.

[muokkaa] Tunnettuja koripalloilijoita

[muokkaa] Yhdysvaltalaisia (NBA:ssa pelanneita)

[muokkaa] Muu maailma

[muokkaa] Suomalaisia

tiistai 8. kesäkuuta 2010

VANTAA-FINLAND

Wiki: Vantaa (3/3)

9. 8. Myyrmäkitalo

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

9. 9. Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä

9. 10. Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla

10. Matkailu

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

11. Ystävyyskaupungit

Vantaan ystävyyskaupunkeja ovat:

12. Kuuluisia vantaalaisia