Näytetään tekstit, joissa on tunniste nyrkkeily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nyrkkeily. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. marraskuuta 2009

OLLI MÄKI"THE FINNISH BOXING"

Olli Mäki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Olli Mäki harjoittelemassa nyrkkeilypallon kanssa Yleisradion televisiohaastattelussa ennen ammattilaisottelua Howard Winstonea vastaan marraskuussa 1961.
Olli Mäki harjoittelemassa nyrkkeilypallon kanssa Yleisradion televisiohaastattelussa ennen ammattilaisottelua Howard Winstonea vastaan marraskuussa 1961.
Maa: Suomi
Miesten nyrkkeily
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Luzern 1959 60 kg
Hopeaa Hopeaa Praha 1957 60 kg

Olli Mäki (s. 22. joulukuuta 1936 Kokkola) on entinen huippunyrkkeilijä, jota on luonnehdittu useissa yhteyksissä kaikkien aikojen lahjakkaimmaksi suomalaisnyrkkeilijäksi. Mäki on toistaiseksi ainoa suomalainen nyrkkeilijä, joka on voittanut Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena.

Olli Mäki voitti vuoden 1959 EM-kisoissa kevyen sarjan mestaruuden. Häntä pidettiin ennakkoon vahvana mitalisuosikkina Rooman olympialaisiin, mutta poliittisista syistä johtuen TUL:oon kuulunutta seuraa edustanutta Mäkeä ei valittu olympialaisiin.

Mäki siirtyi ammattilaiseksi vuonna 1960. Hän on ainoa suomalainen, joka on nyrkkeillyt ammattilaisten MM-ottelussa (vuonna 1962). Kyseinen MM-ottelu, joka järjestettiin Helsingissä, on edelleen suurin Suomessa järjestetty nyrkkeilytapahtuma (23 463 katsojaa). Ottelu päättyi 2. erässä tyrmäyksellä Mäen vastustajan, yhdysvaltalaisen Davey Mooren voittoon. Mäen ammattilaisura jatkui vuoteen 1973 saakka.

Mäki tunnetaan lempinimellä "Kokkolan leipuri". Olli Mäki asuu Kirkkonummella. Hänen poikansa on nyrkkeilyvalmentaja ja -promoottori Pekka Mäki.

[muokkaa] Saavutukset

PENTTI NIINIVUORI"THE FINNISH BOXING"

Pentti Niinivuori

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Varsova 1953 60 kg

Pentti Valdemar Niinivuori (27. elokuuta 1931 Forssa – 5. heinäkuuta 1988 Forssa) oli suomalainen nyrkkeilijä.[1]

"Isi" Niinivuori edusti Suomea kaksissa olympialaisissa.[1] Helsingissä 1952 hän hävisi 57-kiloisten sarjassa ensimmäisellä kierroksella Italian Sergio Cabrarille pistein 1–2 [2] ja Melbournessa 1956 60-kiloisten sarjassa ensimmäisellä kierroksella Puolan Zygmunt Milewskille pistein 0–3.[3]

Niinivuori saavutti vuonna 1953 Varsovan EM-kilpailuissa pronssia 60 kilogramman sarjassa.[1]Giacomo di Jasion. Välierissä hän hävisi unkarilaiselle Istvan Juhaszille pistein 0–3.[4] Vuoden 1955 EM-kilpailuihin Niinivuori ei päässyt liittoriitojen vuoksi. Vuonna 1957 PrahanAlex MitzevinDavid Stonelle pistein 0–3.[5] Hän voitti jugoslavialaisen Stefanovicin pistein 2–1 ja tyrmäsi kolmannessa erässä italialaisen EM-kilpailuissa hän voitti 63,5-kiloisten ensimmäisellä kierroksella bulgarialaisen pistein 3–0 mutta hävisi toisessa ottelussaan brittiläiselle

Vuonna 1955 Niinivuori voitti Pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1957 PM-kisoissa hän saavutti hopeaa ja vuonna 1959 pronssia. [1]

Seuratasolla Niinivuori edusti Forssan Alkua. Hän voitti Suomen mestaruuden 60 kilogramman sarjassa vuosina 1953–1955 sekä 67-kiloisissa vuonna 1959. Hän voitti kahdeksan TUL:n mestaruutta vuosina 1951–1958

JOUKO LINDBERG"THE FINNISH BOXING"

Jouko Lindberg

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jouko Ilari Gideon Lindberg (alk. Lindbergh, s. 25. elokuuta 1947 Tampere) on entinen suomalainen nyrkkeilijä.[1]

"Jokke" Lindberg edusti Suomea kaksissa olympialaisissa. Méxicon 1968 kisojen kääpiösarjassa (alle 54 kg) hän hävisi avausottelussaan brittiläiselle Michael Carterille tuomariäänin 0–5. Münchenin 1972 olympialaisten höyhensarjassa (alle 57 kg) hän voitti ugandalaisen Deogartis Musoken pistein 5–0 ja argentiinalaisen Mario Alberto Ortizin pistein 4–1 mutta hävisi puolivälierissä kenialaiselle Philip Waruingelle pistein 1–4 ja päätyi sijoille 5–8.[2]

Kolmissa EM-kilpailuissa Lindberg hävisi avausottelunsa. Roomassa 1967 hän otteli kärpässarjassa (alle 51 kg) ja hävisi unkarilaiselle Gustav Junghausille pistein 0–5. BukarestissaRyszard Andrukiewiczille kääpiösarjassa.[3]Madridissa 1971 hän hävisi höyhensarjan ottelussaan romanialaiselle Gabriel Pometculle pistein 1–4.[4] Lindberg voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 1967 kärpässarjassa ja vuonna 1972 höyhensarjassa.[5] 1969 hän hävisi samoin pistein puolalaiselle

Seuratasolla Lindberg edusti Tampereen Voimailuseuraa ja Valkeakosken Hakaa. Hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1966 ja 1967 kärpässarjassa, vuonna 1969 kääpiösarjassa sekä vuosina 1970–1972 ja 1974 höyhensarjassa.[1]

Jouko Lindberg on toiminut Suomen Nyrkkeilyliiton varapuheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Hän on toiminut kansainvälisenä kehä- ja arvostelutuomarina vuodesta 1988 ja osallistunut tässä toimessa MM- ja EM-turnauksiin.

KALEVI KOSUNEN"THE FINNISH BOXING"

Kalevi Kosunen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Köln 1979 67 kg

Kalevi Asser Kosunen (s. 17. tammikuuta 1947 Salla) on entinen suomalainen nyrkkeilijä.[1]

Kosusen nyrkkeilyuran huippuhetki oli pronssimitali EM-kisoissa 1979. Hän voitti 67-kiloisten sarjassa ensin ranskalaisen Francis Magnetton tyrmäyksellä toisessa erässä ja sitten itävaltalaisen Burkhard Rettenbachin myöskin toisen erän tyrmäyksellä. Välieräottelussaan hän hävisi länsisaksalaiselle Ernst Müllerille tuomariäänin 0–5.[2]

Kosunen sijoittui Montréalin 1976 olympialaisten kevyessä keskisarjassa (alle 71 kg) sijoille 5–8. Hän voitti uruguaylaisen Juan P. Scassinon pistein 4–1 ja ruotsalaisen Leo VainosenRolando Garbeylle kehätuomarin keskeytyksellä ensimmäisessä erässä.[3] kehätuomarin keskeytyksellä kolmannessa erässä mutta hävisi puolivälieräottelussaan kuubalaiselle

Kosunen osallistui MM-kilpailuihin Havannassa 1974 ja Belgradissa 1978.[4] Havannassa hän voitti ugandalaisen Mohamed Murulin tyrmäyksellä kolmannessa erässä mutta hävisi seuraavassa ottelussaan kultaa sittemmin voittaneelle kuubalaiselle Emilio Correalle pistein 0–5.[5] Belgradissa hän hävisi ainoassa ottelussaan yhdysvaltalaiselle Roosevelt Greenille pistein 0–5.[6] Pohjoismaiden mestaruuden Kosunen voitti 67-kiloisten sarjassa vuosina 1972, 1974 ja 1978.[7] Suomen mestaruuden hän voitti yhteensä seitsemän kertaa vuosina 1972–1975 ja 1977–1979.[8]

Oulun Tarmoa edustanut Kosunen nyrkkeili huippuvuosinaan 67:n ja 71 kilon sarjoissa. Hän joutui usein kilpailemaan arvokisapaikasta Kalevi Marjamaan kanssa, ja näiden kahden nyrkkeilijän keskinäistä taistoa kuumensi vielä se, että Marjamaa edusti Nyrkkeilyliiton ja Kosunen Työväen Urheiluliiton seuraa.

JARMO ESKELINEN"THE FINNISH BOXING"

Jarmo Eskelinen (nyrkkeilijä)

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Tampere 1981 51 kg
Pronssia Pronssia Budapest 1985 54 kg
Pronssia Pronssia Torino 1987 57 kg

Jarmo Johannes Eskelinen (s. 17. toukokuuta 1962 Kajaani) on entinen suomalainennyrkkeilijä. Hänen seuransa on Kajaanin Kuohu.

Eskelinen on edustanut Suomea kaksissa olympialaisissa: vuonna 1984 Los Angelesissa 54 kg:n sarjassa ja vuonna 1988 Soulissa 57 kg:n sarjassa. Euroopan-mestaruuskilpailuissa Eskelinen on saavuttanut kolme pronssimitalia: Tampereella 1981 (sarja 51 kg), Budapestissa 1985 (54 kg) sekä Torinossa 1987 (57 kg). Hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden Bergenissä vuonna 1984 sekä seitsemän Suomen-mestaruutta vuosina 1981 sekä 1983–1988 sarjoissa 51-57 kg.

Jarmo Eskelinen toimii edelleen aktiivisesti nyrkkeilyn parissa valmentajana, muun muassa Suomen Nyrkkeilyliiton pohjoisen alueen valmentajakouluttajana, sekä myös lajin tuomaritehtävissä.

VILJO AHO"THE FINNISH BOXING"

Viljo Aho

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Viljo Johannes Aho (s. 2. marraskuuta 1932 Kanneljärvi) on entinen suomalainen nyrkkeilijä.[1]

Aho edusti Suomea Rooman 1960 olympialaisissa 67-kiloisten sarjassa. Hän voitti ensimmäisessä ottelussaan marokkolaisen Mehmed Atmanin tuomariäänin 4–1 mutta hävisi sitten espanjalaiselle Navarro Morenolle pistein 0–5 ja karsiutui jatkosta.[2] Hän saavutti Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa pronssia vuonna 1957.[1]

Seuratasolla Aho edusti Sysmän Sisua ja Lahden Ahkeraa. Hän voitti Suomen mestaruuden 71-kiloisten sarjassa vuonna 1961. SM-hopeaa hän saavutti vuonna 1960 ja SM-pronssia vuonna 1957.[1]

Viljo Ahon veli Matti Aho kuului myös Rooman 1960 olympialaisten nyrkkeilyjoukkueeseen.

MATTI AHO"THE FINNISH BOXING"

Matti Aho

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Matti Olavi Aho (29. toukokuuta 1934 Kanneljärvi – 23. helmikuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen nyrkkeilijä.[1]

Aho edusti Suomea Rooman 1960 olympialaisissa 81-kiloisten sarjassa eli raskaassa keskisarjassa. Hän voitti ensimmäisessä ottelussaan irlantilaisen Colm McCoyn tuomariäänin 5–0 mutta hävisi sitten bulgarialaiselle Petar Spassoffille pistein 0–5 ja karsiutui jatkosta.[2]Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa pronssia vuonna 1961.[1] Hän saavutti

Seuratasolla Aho edusti Sysmän Sisua, Viipurin Nyrkkeilijöitä ja Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Hän voitti Suomen mestaruuden raskaassa keskisarjassa vuosina 1956, 1958 ja 1960 sekä raskaassa sarjassa vuosina 1957 ja 1961.[1]

Matti Ahon veli Viljo Aho kuului myös Rooman 1960 olympialaisten nyrkkeilyjoukkueeseen

ELIS ASK"THE FINNISH BOXING"

Elis Ask

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Elis Johan "Negru"[1] Ask (1. huhtikuuta 1926 – 12. maaliskuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen nyrkkeilijä. Ask oli suomalaisen nyrkkeilyn yksi tunnetuimmista nimistä. Hänestä tuli kevyen sarjan Euroopan mestari tyrmättyään Pierre Montanen elokuussa 1951. Seuraavan vuoden tammikuussa hän menetti sen tanskalaiselle Jörgen Johansenille. Aiemmin hän oli kokeillut uraa Yhdysvalloissa mutta taso siellä oli hänelle liian kova. Vuonna 1957 hän perusti ammattilaistallin joka järjesti ammattinyrkkeilyiltoja vuoteen 1974 asti. Elis Ask oli myös Ugandan diktaattorin Idi Aminin ystävä.[2] Amin kutsui Askin vuonna 1977 heinäkuussa Ugandaan. Amin kustansi Askin matkan.

[muokkaa] Saavutukset

  • Amatöörien SM kärpässarjassa (51 kg) 1944
  • Amatöörien SM kääpiösarjassa (54 kg) 1945-1946
  • Euroopan mestaruus kevyessä sarjassa 1951

BRUNO AHLBERG"THE FINNISH BOXING"

Bruno Ahlberg

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
Olympic Rings.svg Olympialaiset
Pronssia Pronssia Los Angeles 1932 66,7 kg

Bruno Ahlberg (23. huhtikuuta 1911 Espoo – 9. helmikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti. Hän oli ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyssä olympiamitalin voittanut urheilija. Seuratasolla Ahlberg edusti Helsingin Jyryä, Kronohagens IdrottsföreningiaHelsingin Atleettiklubia. Ahlberg tunnettiin myös hyvänä mäkihyppääjänä ja uimarina. ja

[muokkaa] Saavutuksia

STEN SUVIO"THE FINNISH BOXING"

Sten Suvio

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
Olympic Rings.svg Olympialaiset
Kultaa Kultaa Berliini 1936 66,6 kg

Sten Suvio (aik. Schuschin, 25. marraskuuta 1911 Hannila, Viipurin mlk – 19. lokakuuta1988, Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja.

Suvio oli nuorena lupaava jalkapalloilija, luistelija ja painija. Nyrkkeilijänä hän otteli ensimmäisen kerran 15-vuotiaana 1927. SM-hopealle hän ylsi jo 1929 ja 1930, mutta suurempaa huomiota hän herätti Ruotsi-maaottelussa 1931 tyrmätessään Pelle Edlundin. Välisarjan Suomen mestariksi hän nousi 1933 ja vankisti mainettaan saman vuoden lopulla tyrmäämällä olympiamitalisti Bruno Ahlbergin ottelussa, jota kutsuttiin jatkossa "Viipurin pamaukseksi". Myöhemmin Suvio voitti Ahlbergin pisteillä neljästi. Viidessä maaottelussaan (kolmasti Ruotsia ja kahdesti Viroa vastaan) Suvio oli voittamaton.

Berliinin olympiakisoissa 1936 Suvio otteli välisarjassa (alle 66,6kg) viisi ottelua. Hän voitti selvästi Japanin Ri Keikanin, Australian Arthur L. Cookin, Unkarin Imre Mándin ja TanskanSaksan Michael Murach, joka johti ensimmäisen erän mutta sai sitten useita osumia ja kävi kolmannessa erässä lattiassakin. Suvio voitti kultaa selvällä pistevoitolla. Gerhard Petersenin. Suvion finaalivastustaja oli

Ammattilaiseksi "Stepa" Suvio siirtyi marraskuussa 1936. Hän otteli vuonna 1949 päättyneellä ammattilaisurallaan 47 ottelua ja voitti niistä 35. Sodassa hän menetti syksyllä 1941 vasemman käden peukalonsa. Einari Mannerla ja Sulo Kolkka kertovat kirjassaan "Suomen maailmanmestarit" Suvion vasemmasta kädestä näin: "Juuri vasemman eli 'kultamitalikäden' iskutekniikan Suvio oli erikoisharjoitteluin kehittänyt pitemmälle kuin kukaan muu suomalaisnyrkkeilijä. Vasen käsi teki 85 % työskentelystä, oikean täydentäessä lopun."

Lopetettuaan nyrkkeilyuransa Suvio toimi Ruotsin valtakunnanvalmentajana 1949–57 ja Turkin nyrkkeilyliiton valmentajana kolme vuotta.

Tanssinopettaja ja taiteilija Aira Samulin on Sten Suvion veljentytär.

Sten Suvio on haudattu Malmin hautausmaalle kortteliin 87-1-4.

[muokkaa] Saavutukset

  • Olympiakultaa Berliinissä 1936 (välisarja / alle 66,6 kg)
  • SM-kultaa 1933–36 (välisarja)
  • SM-hopeaa 1929–30
  • 5 maaottelua (5 voittoa)
  • Ammattilaisena 47 ottelua (35 voittoa)

perjantai 20. marraskuuta 2009

REIMA VIRTANEN"THE FINNISH BOXING"

Reima Virtanen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
Olympic Rings.svg Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa München 1972 75 kg
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Bukarest 1969 75 kg
Pronssia Pronssia Madrid 1971 75 kg

Reima Virtanen (s. 5. marraskuuta 1947 Kemi) on suomalainen entinen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti.

Vuonna 1990 Kemin kaupunginteatterissa esitettiin Reima Virtasen elämään pohjautuvaa näytelmää Hopeanyrkki. Sen oli käsikirjoittanut Juha-Pekka Hotinen ja ohjannut Olli Saariaho.

[muokkaa] Saavutuksia

  • olympiahopeaa München 1972 (nyrkkeily, keskisarja, 75 kg)
  • EM-pronssia Bukarest 1969 ja Madrid 1971 (75 kg)
  • valittu Suomen parhaaksi nyrkkeilijäksi vuosina 1969, 1971 ja 1972 sekä TUL:n vuoden urheilijaksi 1971 ja 1972.
  • Pro Urheilu -tunnustuspalkinto 2006.

VESA WIIK"THE FINNISH BOXING"

Vesa Wiik

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Flag of Finland.svg Suomi
Miesten nyrkkeily
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Tampere 1981 60 kg

Vesa Wiik on entinen suomalainen nyrkkeilijä.

Wiik saavutti pronssia Tampereen EM-kilpailuissa 1981 60 kg:n sarjassa. Hän voitti neljännesvälieräottelussa tanskalaisen Gert Bo Jacobsenin tuomariäänin 5–0 ja puolivälierässä Jugoslavian Dragan Dimicin 3–2. Välieräottelussa hän hävisi Neuvostoliiton Viktor Rybakoville[1] kehätuomarin keskeytyksellä toisessa erässä.

Wiik voitti Suomen-mestaruuden 60 kg:n sarjassa 1981. SM-hopeaa hän sai 54 kg:n sarjassa 1979 ja 60-kiloisissa 1982. SM-pronssia hän saavutti 54 kg:n painoluokassa 1978 sekä 60-kiloisissa 1983 ja 1984. Hän edusti Lapin Lukkoa ja Rovaniemen Reipasta.[2]

CAMILLA MUNSTERHJELM"THE FINNISH BOXING"

Camilla Munsterhjelm

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Camilla Munsterhjelm on suomalainen nyrkkeilijä. Hänen paras saavutuksensa on EM-pronssi vuonna 2001 sarjassa alle 54kg. Hän on myös saanut hopeaa PM-kisoissa vuonna 2003. Lisäksi hänellä on useita SM-mitaleja lajissaan. Seuratasolla hän edustaa Oulun Kehäkerhoa, valmentajanaan Taisto Alatalo. Koulutukseltaan hän on eläinlääkäri.

VELI KOOTA"THE FINNISH BOXING"

Veli Koota

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Veli Veikko Koota (s. 14. syyskuuta 1957 Kankaanpää) on entinen suomalainen nyrkkeilijä[1][2]. ja nykyinen nyrkkeilyvalmentaja

Koota edusti Suomea Moskovan olympialaisten 1980 54 kg:n sarjassa. Hän voitti Jugoslavian Fazlija Šaćirovićin, mutta hävisi toisessa ottelussaan lopulliselle hopeamitalistille, Venezuelan Bernando Piñangolle,[3] ja sijoittui jaetulle yhdeksännelle sijalle.[4] EM-kilpailuissa Koota hävisi kahdesti avausottelussaan bulgarialaisvastustajalle: Hallessa 1977 54 kg:n sarjassa Dimitar Pehlivanoville[5] ja Varnassa 1983 57 kg:n sarjassa Plamen Kamburoville.[6]

Koota voitti kaksi Pohjoismaiden-mestaruutta ja edusti Suomea yli 30 maaottelussa.[7] Hän voitti Suomen-mestaruuden 54 kg:n sarjassa vuosina 1977, 1978, 1979, 1980 ja 1981. SM-pronssia hän sai 54-kiloisissa 1984 sekä 57 kg:n sarjassa 1982 ja 1983. Hän edusti seuratasolla Venesjärven Leiskua.[8]

Koota ryhtyi valmentajaksi lopetettuaan aktiiviuransa 1984. Hän valmentaa poikaansa Matti Kootaa ja muita Kankaanpään Nyrkkeilijöiden edustajia.[7] Lisäksi hän on mukana maajoukkuevalmennuksessa toimien muun muassa Milanon MM-kilpailuissa 2009 Suomen joukkueen valmentajana.[9] Suomen Nyrkkeilyliitto on valinnut hänet vuoden valmentajaksi 2001 ja 2008

"THE FINNISH BOXING"

www.boxingnight.fi  Maaottelu

LEA HOUTSONEN"THE FINNISH BOXING"

Lea Houtsonen

Lea Houtsonen

Raskas höyhensarja

Pituus: 163cm
Paino: 59 kg
Ammattilaistalli: Steel Ring Promotions


OTTELULISTA: 0-1

1/12-2001 Anna Rodge Kankaanpää, Finland
L SD 1-2

23/4-2004 Petra Jachmanova Vantaa, Finland L UD 4

EVA WAHLSTRÖM"THE FINNISH BOXING"

Eva Wahlström

Eva Wahlström

Painoluokka: 60 kg
Syntynyt: 30/10/80
Pituus: 168 cm
Seura: Loviisan Riento
Valmentaja: Ervin Kade

Kotisivut: www.evawahlstrom.net

Parhaat saavutukset:

EM-kilpailujen hopeamitalisti 2005
EM-kilpailujen hopeamitalisti 2004
EM-kilpailujen pronssimitalisti 2001


Pohjoismaiden mestari 2003, 2004, 2005 ja 2007

Suomen mestari 2000, 2001, 2002 (Kansallisilla ja kansainvälisillä säännöillä), 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008

MM-kisojen 5. sija 2001

Muita saavutuksia:

1998 Köping -turnaus voitto
1998 SM-kilpailujen 3. sija
1999 Kanada - Suomi maaotteluvoitto
1999 Feenix Boc Cup 3. sija
1999 SM-kilpailujen 2. sija
2000 Valinta SM-kilpailuiden kaikkien sarjojen parhaaksi nyrkkeilijäksi
2000 Feenix Box Cup 3. sija
2000 Ruskaturnaus 1. sija
2001 Valinta SM-kilpailuiden kaikkien sarjojen parhaaksi nyrkkeilijäksi
2001 Nyrkkeilyliiton valinta "Vuoden naisnyrkkeilijä"
2001 Feenix Box Cup 2. sija
2002 Nyrkkeilyliiton valinta "Vuoden naisnyrkkeilijä"
2002 Ringside "Vuoden Nainen"
2002 Ahmed Cömert Box Cup 3. sija (Turkki)
2002 Ruskaturnaus 1. sija
2002 Kinks Cup 1. sija
2002 Bocskai Hungaria 2. sija
2003 Göteborgin ABC-turnaus 1. sija
2004 World Cupin 3. sija
2004 Unkarin turnauksen 1. sija ja valinta parhaaksi nyrkkeilijäksi
2004 Göteborgin ABC-turnaus 1. sija ja valinta parhaaksi naisnyrkkeilijäksi.
2004 Nyrkkeilyliiton valinta "Vuoden naisnyrkkeilijä"
2005 Nyrkkeilyliiton valinta "Vuoden nyrkkeilijä"

OTTELULISTA: Noin 125 voittoa, 35 tappiota, 1 ratkaisematon (Yhteensä 161 ottelua)

PETRI REIMA"THE FINNISH BOXING AND KICKBOXING"

Petri Reima

Petri Reima

Raskassarja, Heavyweight

Syntynyt 9/11-1973
Pituus: 186cm
Paino: 95-102kg
Ammattilaistalli: Team Boxing Finland

Amatööriura: 12 ottelua, 7 voittoa. Suomenmestari 2000, SM-hopeamitallisti 2001.


Potkunyrkkeilyura: Ammattilaisten maailmanmestari, amatöörinä MM- ja EM mitallisti
.


OTTELULISTA: 6-0 (5)

ANSSI PERÄJOKI"THE FINNISH BOXING"

Anssi Peräjoki

Raskaskeskisarja, Super middleweight 76.2kg

Syntynyt: 18.9-1973
Pituus: 178cm
Kotipaikkakunta: Helsinki
Ammattilaistalli: Boxing Team Finland
Manageri: Jaakko Helminen

Amatööriura: 153 ottelua, 132 voittoa, nelinkertainen Suomen mestari, 3
arvokilpailuedustusta, GeeBee-turnaus voittaja 1993, -94, -95 ja -97.

OTTELULISTA 7-0 (3)

MATHIAS KLOCKARS"THE FINNISH BOXING"

Mathias Klockars

Mathias Klockars Raskashöyhensarja, Junior lightweight 59,0kg

Syntynyt 14.8-1973
Pituus: 165cm
Kotipaikkakunta: Vaasa
Ammattilasitalli: Boxing Team Finland

Amatööriura: 16 ottelua 12 voittoa, Suomenmestari 2000

OTTELULISTA: 5-1 (3)