tiistai 8. kesäkuuta 2010

VANTAA-FINLAND

Vantaa
Vantaa
Vanda
Vantaa.vaakuna.svg Vantaa.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti
www.vantaa.fi
Sijainti 60°17′40″N, 25°02′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1351
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1974
Kokonaispinta-ala 240,36 km²
294:nneksi suurin 2010 [1]
– maa 238,38 km²
– sisävesi 1,98 km²
Väkiluku 198 351
4:nneksi suurin 31.3.2010 [2]
– väestötiheys 832,1 as/km² (31.3.2010)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 18,5 %
– 15–64-v. 70,5 %
– yli 64-v. 11,1 %
Äidinkieli 2008 [4]
– suomenkielisiä 88,6 %
– ruotsinkielisiä 3 %
– muut 8,4 %
Kunnallisvero 19 %
265:nneksi suurin 2010 [5]
Työttömyysaste 6,3 % (2007)
Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Vantaan kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
2009 - 2012[6]
• Kok.
• SDP
• Vihr.
• Ps.
• Vas.
• Kesk.
• RKP
• KD
20
18
9
7
5
4
2
2

Vantaa (ruots. Vanda) on Uudenmaan maakunnassa lähellä Suomenlahden rannikkoa sijaitseva, väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaalla oli 2010-03-31 31. maaliskuuta 2010 198 351 asukasta.[2] Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots.Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. Varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidetään pitäjän synnyinvuotena. Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen päälentoasema. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Korso, Hakunila, Koivukylä, Martinlaakso, Seutula ja Myyrmäki. Vantaa on pääkaupunkiseudun kunta, jonka naapurikunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi. Vantaa-päivää juhlitaan 15. toukokuuta.

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Alavaa rannikkoseutua

Keskeltä Vantaata voi löytää näinkin rauhallisia alueita. Länsi-Vantaa on hyvin hajarakennettua aluetta. Kuva on Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta ja sen pinta-ala oli 2010-01-01 1. tammikuuta 2010maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,36 km², josta 238,38 km² on maata ja 1,98 km² sisävesialueita.[1] Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, mutta vuoden 2009 alusta ranta-alue liitettiin Helsinkiin.

Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella.

Vantaan itäisimmät asuntoalueet, Rajakylä ja Länsimäki, sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja MellunmäenMellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella. asuntoalueisiin. Vaikka yleinen käsitys on, ettei Suomessa ole metrorataa muualla kuin Helsingissä,

[muokkaa] Vantaan maantiedettä

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.

[muokkaa] Kasvillisuus

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen ja edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia ja onkin vastakohtana karummalle Lapille, joka edustaa havumetsävyöhykkeen pohjoisosaa. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä tasan pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan etelä-boreaalisen ja eteläisemmän hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Eteläboreaaliset metsät ovat tarpeeksi karuja ollakseen taigaa, mutta hemiboreaalisia metsiä ei niiden monmuotoisuuden ja eteläisten piirteiden vuoksi voida karuun taigaan lukea, vaikka ne kuuluvatkin Suomen osalta enemmän havumetsä-alueeseen kun lehtimetsä-alueeseen. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu-ja lehtimetsien välillä. Vantaan metsiä voisikin kuvata havupuuvaltaisiksi sekametsiksi. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi Tammistossa on melko laaja tammi-kuusi-sekametsä. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä ja jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti. Vantaanjoen tulvarannoilla ja mätäojalla on laajoja tervaleppäluhtia.

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelualueita Vantaalla on 26, yhteensä 251,5 hehtaaria (1,0 % kaupungin pinta-alasta).[7]

[muokkaa] Ilmasto

Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena. Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin noin −6 astetta.[8] Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeassa tahdissa, ja keskilämpötilat ovat nollassa maaliskuun viimeisinä päivinä ja jo +5 asteessa viikkoa ennen vappua.[9] Nopeinta lämpeneminen on huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa, ja +10 asteen keskilämpötilaraja saavutetaan jo toukokuun puolivälissä.[10][11][12] Lämpötilojen aleneminen syksyisin on huomattavasti kevään nousua hitaampaa.[13] Sijainti rannikon tuntumassa GolfvirranGrönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopulta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10-15 ja niitä esiintyy toukokuun lopusta elokuun puoleenväliin. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin noin +17,4 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on noin +16 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on noin +14,5 astetta. vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen. Esimerkiksi

Vantaalla, kuten muuallakin Etelä-Suomessa, syksyt ovat sateisia ja synkkiä,mutta keväät kuivia ja valoisia.[14] Helmi, maalis, huhti ja toukokuissa sataa vettä kaikissa vain 3-4 cm kussakin. Kesä-heinäkuussa koetaan selvä harppaus sateisempaan suuntaan, ja elo, syys, loka ja marraskuissa sataa 7-8 cm kussakin. Samaan aikaan on myös pilvisintä.[15] Harppaus kuivempaan ja aurinkoisempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaalla sataa vuodessa keskimäärin 66,2 cm vettä.[16]

Helsinki-Vantaan lentoaseman säätiedot vuodelta 2006:[7]

  • vuoden keskilämpötila 6,1 °C
  • lämpimin päivä: 8. heinäkuuta, 30,6 °C
  • lämpimin kuukausi: heinäkuu, 19,1 °C
  • kylmin päivä: 5. helmikuuta, −25,0 °C
  • kylmin kuukausi: helmikuu, −9,2 °C
  • vuoden sademäärä: 557 mm

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Vantaan historia

[muokkaa] Vantaan nimien historia ja alkuperä

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki – tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors - Helsinginkoski) – on antanut nimensä myös Helsingille (ruots.Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun pitäjäjärjestelmä lakkautettiin.

Vantaan alue on vanhaa hämäläistä aluetta. Samaista Helsingin jokea hämäläiset kutsuivat joen alkulähteillä (nykyisen Riihimäen alueella) Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan. Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.

Kun Helsingin maalaiskuntaa oltiin vuonna 1972 muuttamassa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Kaksi vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki.

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Koko väestö

Kielotorni Tikkurilassa on Vantaan korkein rakennus.

Vantaalla asui 2010-03-31 31. maaliskuuta 2010 198 351 ihmistä. 200 000 asukkaan rajan arvioidaan menevän rikki vuoden 2012 aikana.[17] Vantaalaisista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vuonna 2000 Vantaan väestöstä (176 386) oli syntyperäisiä vantaalaisia noin 46 600 (26,4 %) ja vuoden 2006 alussa (187 511) lähes 50 700 (27,1 %). Helsingissä syntyneiden osuus on jo vuosia pysynyt 21,1 prosentissa, ja Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti.[18] Noin 8 % on ulkomaalaistaustaisia[19].

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempaa, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa. Puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Toisaalta vuoden 2007Kokoomuksesta tuli Vantaan suurin puolue. Vantaalla asuvia kansanedustajia on tätä nykyä eduskunnassa viisi: Timo Juurikkala (Vihreät), Pietari Jääskeläinen (Perussuomalaiset), Kimmo Kiljunen (SDP), Jaakko Laakso (Vasemmistoliitto) ja Tapani Mäkinen (Kokoomus). Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaan väestöstä on 51,2 % naisia. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Asuntojen hinnat eivät ole nousseet 2000-luvun alussa niin paljon kuin etelämpänä Helsingissä. Koulutusaste on nousussa, mutta on yhä alhainen suhteessa naapurikuntiin. Kuntakonsernianalyysin mukaan Vantaan kehityksen kannalta olisi tärkeää, että se pääsisi hyötymään entistä enemmän Suomen[20] eduskuntavaaleissa nopeasti kohoavasta koulutusasteesta, eli kaupungin olisi tärkeää houkutella entistä enemmän korkeakoulutettua väestöä kaupunkiin.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takialähde?.

Koulutusaste (15 vuotta täyttäneet vantaalaiset):

Koulutusaste Prosenttia
Enintään perusaste 38 %
Keskiaste 35 %
Korkea-aste 27 %

[muokkaa] Ruotsinkieliset

Suomenruotsalaisten lukumäärä Vantaalla on pysynyt vuosikymmeniä suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi heidän prosenttiosuutensa on koko ajan ollut laskusuunnassa. Vielä 1900-luvun alussa he olivat enemmistönä. Vuonna 19601980 enää 5 prosenttia. Vuoden 2009 alussa vantaalaisista 3 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muunkielisiä (6,4 %).[18] Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on virallisesti kaksikielinen, jos kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä. Prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista. vantaalaisista noin 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna

[muokkaa] Ulkokieliset

Vuoden 2006 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 89:ää eri kieltä. Toistaiseksi ruotsin kielen asema on ollut vahvempi kuin muiden kielten, sillä ruotsi on koko ajan ollut yleisin äidinkieli suomen jälkeen. Ruotsia puhui äidinkielenään vuonna 2008 yhteensä 5 804 henkilöä. Seuraavaksi yleisimmät äidinkielet ovat 2000-luvun ajan olleet venäjä, somali ja viro.[18] Vuonna 2008 Vantaalla asui 10 845 ulkomaan kansalaista ja 16 377 henkilöä, jotka eivät puhuneet kotimaisia kieliä.[21] Lukumääräisesti eniten kasvaneet ulkokielet ovat venäjä ja viro.

Vantaan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1805¹ 4 840
1865² 6 974
1880² 7 819
1890² 8 865
1900² 11 110
1910² 18 321
1920² 22 368
1930² 23 558
1940² 31 511
1950 14 976
1960 41 906
1970 72 215
1980 129 918
1990 152 272
2000 176 386
2010³ 195 112
2020³ 215 547
2030³ 231 740
¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue
² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia)
³ ennuste[22]
Ulkomaiden kansalaiset Vantaalla vuonna 2004
Kansallisuus Määrä
Venäjä 1 521
Viro 1 287
Somalia 859
Serbia ja Montenegro 531
Vietnam 299
Turkki 276
Irak 261
Ruotsi 178
Thaimaa 176
Intia 146
Yhdistynyt kuningaskunta 120
Muut 2 837
Yhteensä 7 751

Väkiluvun muutos vuodesta 1900

Vuodet Väkiluvun muutos
1900–1910 + 7 211
1910–1920 + 4 047
1920–1930 + 1 190
1930–1940 + 7 953
1940–1950 - 16 535
1950–1960 + 26 930
1960–1970 + 30 309
1970–1980 + 57 703
1980–1990 + 22 354
1990–2000 + 24 114
2000–2007 + 13 360

[muokkaa] Uskonto

Vuoden 2006 alussa Vantaan 187 281 asukkaasta 74,6 % (139 805) kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,3 % (2 434) ortodoksiseen kirkkoon ja 1,6 % (2 939) muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan; 22,5 % (42 103) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[23]

Vantaalla luterilaista kirkkoa edustavat Vantaan seurakunnat.

Ortodoksinen kirkko sijaitsee Tikkurilan urheilupuiston vieressä Tikkurilassa. Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Tikkurilassa.

[muokkaa] Palvelut

Vantaan kartta 01.01.2009

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen: Myyrmäki (50 607 asukasta), Kivistö (7 628 asukasta), Aviapolis (15 042 asukasta), Koivukylä (24 587 asukasta), Korso (28 575 asukasta), Tikkurila (36 892 asukasta) sekä Hakunila (28 748 asukasta). [24]

Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaisesta ja yleensä vanhusten hoidosta.

Vantaalla on yhteensä 50 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua, sekä ala- että yläkouluja. Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen. Niiden lisäksi on etälukio ja kaksi aikuislukiota. Ammattioppilaitoksia on kaksi: Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaiden kauppaoppilaitos. Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan aikuisopisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja steinerkoulu.

Vantaan kaupunginkirjastolla on 518 117 kirjaa (31.12.2005) ja 12 toimipistettä, joista pääkirjasto on Tikkurilassa. Kaupungilla on viisi uimahallia, neljä urheiluhallia, kaksi kuntosalia, kuusi tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 19 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

[muokkaa] Talous

Kauppakeskus Jumbo on Vantaan Pakkalassakauppakeskus sijaitseva pohjoismaiden kolmanneksi suurin

[muokkaa] Vantaan kaupungin talous

Vantaan kaupungin talous on viime aikoina ollut huonossa kunnossa ja Vantaa onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja (tämä on näkynyt mm. kiinteistöverossa ja kunnallisverossaVAV Asunnot Oy).[20] Vantaa alkoi velkaantua 2000-luvun alussa osaksi valtion tuen (valtionosuus) pienentymisen takia. Lapsiperheiden suuren määrän takia Vantaan sosiaalimenot ovat naapurikuntiaan paljon suurempia. Tästä huolimatta Vantaan kaupunki ei ole alkanut vähentää työntekijöidensä määrää. Kaupunginjohtajan Juhani Paajasen mukaan näyttää siltä, että pahin on ohi. Hänen mukaansa menot on saatu pysymään kurissa ja kaupungin tulot – sekä verot että valtionosuudet – ovat kasvussa.[25] Toisaalta kaupunki on joutunut kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvulla. Myynnillä olisi kuitenkin voitu vähentää velkaantumista.[20] verrattuna naapurikaupunkeihin). On hyvä kuitenkin huomata, että yli puolet koko kaupungin veloista koostuu kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (

[muokkaa] Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaa tarjosi vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.[26]

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan palkansaajille tarjoamista työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

  • Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
  • Kunta 16,1 % (14 368)
  • Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
  • Valtio 4,6 % (4 089)
  • Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden, ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaatii Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin "takapihaksi". Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi viime vuosisadan, mm. vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Niin sanottu Sipoo-liitos katkaisi Vantaan viimeisenkin meriyhteyden.

[muokkaa] Liikenne

Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Tikkurilan rautatieasema.
Finnairin pääkonttori

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Sen matkustajamäärä oli 11,1 miljoonaa vuonna 2005.[27] Helsinki-Vantaa on valittu kokoluokassaan maailman tai Euroopan parhaaksi lentokentäksi vuosina 1999, 2000 ja 2004.[28] Vuosina 2001–2003 Helsinki-Vantaa ei ollut mukana arvostelussa. Helsinki-Vantaa on myös arvioitu Euroopan täsmällisimmäksi lentoasemaksi.[29] Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Vantaa on pääkaupunkiseudun liikenteellinen keskus. Vantaan läpi kulkee monta moottoritietä, kuten Tuusulan-, Hämeenlinnan- ja Lahdenväylä. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Länsi-Vantaalla Vantaankoskelle. Rautatieasemia on yhdeksän ja niillä pysähtyvät lähijunat. Kaikki kaukojunat, myös VenäjälleTikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Tikkurilan ohittavat pysähtymättä ainoastaan Helsingin ja Järvenpään Saunakallion väliset G-lähijunat sekä eräät kirjaintunnuksettomat lähijunat. Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Lisäksi on rakenteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta. kulkevat, pysähtyvät

Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle meneviä pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela, Martinlaakso ja Keimolanportti, Tuusulanväylälle Tammisto sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille Vantaanportti ja Ilmakehä. Tuupakka Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. Lahden ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta Porvoon ja Kotkan suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Rautateiden meluongelmat ulottuvat lähinnä pääradan läheisyyteen.

[muokkaa] Urheilu

Vantaalla on yleisurheilukenttiä ainakin Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Valtti-Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura. Jalkapallossa Myyrmäen ISS Stadionilla kotipelinsä isännöivä PK-35 Vantaa pelaa Ykkösessä. Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa, jotka vaikuttavat lähinnä juniorisarjoissa. Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Vantaa on Suomen menestynein potkunyrkkeilykaupunki, sillä ensimmäinen suomalainen potkunyrkkeilyn maailmanmestari on Vantaan kamppailukeskusta luotsaava Pasi Rantala. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen ammattilaisten Euroopan mestari.

Urheiluseuroja

[muokkaa] Kulttuuri ja tapahtumia

[muokkaa] Vantaa-palkinto

Vantaan kaupunginhallitus on myöntänyt vuodesta 1976 lähtien vuosittain viidentuhannen euron arvoisen Vantaa-palkinnon tunnustuksena taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Palkinto jaetaan vantaalaiselle henkilölle tai taiteilijaryhmälle kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa.

Viimeisimpiä palkinnonsaajia ovat 2005 Vantaan Lapsibaletti; 2004 laulaja ja opettaja Kosti Kotiranta; 2003 musiikin tohtori ja musiikkikasvattaja Päivi Kukkamäki; 2002 valokuva- ja mediataiteilija Harri Larjosto; 2001 kirjailija, FT Taru Väyrynen ja 2000 elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja Kaija Juurikkala.

[muokkaa] Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa. Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan säilyneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990. Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

[muokkaa] Symbolit

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.[18]

[muokkaa] Tiedekeskus Heureka

Heurekan symboli – Anssi Asunnan teos Neljä kuutiota – on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.

Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen "Olen keksinyt sen!"

[muokkaa] Ankkarock

Scorpions Ankkarockissa vuonna 2003.

Ankkarock on jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestettävä rock-festivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja on järjestetty sen jälkeen vuosittain.

[muokkaa] Vantaan Barokki

Vantaan Barokki on vanhan musiikin festivaali ja kesän suurin barokkimusiikkitapahtuma. Vantaan Barokki -festivaalin yhteydessä jaetaan myös 5 000 €:n palkinto vanhan musiikin saralla kunnostautuneelle henkilölle tai ryhmälle. Festivaalin pääyhteistyökumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Vantaan Energia. Vantaan Barokki -festivaalin konserttipaikkoja ovat Pyhän Laurin kirkko, Jokisali Tikkurilassa, Konserttitalo Martinus ja Myyrmäen kirkko. Vantaan Barokki järjestää myös muun muassa barokkilaulun sekä nokkahuilun ja barokkiviulun soiton mestarikursseja.

[muokkaa] Konserttitalo Martinus

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut konserttitalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 410 henkilölle, joista kuusi on invapaikkoja. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Markku Johanssonin johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.

[muokkaa] Myyrmäkitalo

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

[muokkaa] Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä

[muokkaa] Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla

[muokkaa] Matkailu

Tiedekeskus Heureka

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Vantaan ystävyyskaupunkeja ovat:

[muokkaa] Kuuluisia vantaalaisia

[muokkaa] Kaupunginosat

Vantaan kaupunginosat
Myyrmäen suuralue: Askisto | Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Martinlaakso | Myyrmäki | Petikko | Vantaanlaakso | Vapaala | Varisto
Kivistön suuralue: Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Myllymäki | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vestra
Aviapoliksen suuralue: Lentokenttä | Pakkala | Tammisto | Veromies | Viinikkala | Ylästö
Tikkurilan suuralue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Hiekkaharju | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Ruskeasanta | Simonkylä | Tikkurila | Viertola
Koivukylän suuralue: Asola | Havukoski | Ilola | Koivukylä | Päiväkumpu | Rekola
Korson suuralue: Jokivarsi | Korso | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Vallinoja | Vierumäki
Hakunilan suuralue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala


Kaupunginosajako
1 Myyrmäen suuralue
10 Linnainen
11 Hämevaara
12 Hämeenkylä
13 Vapaala
14 Varisto
15 Myyrmäki
16 Kaivoksela
17 Martinlaakso
18 Vantaanlaakso
20 Askisto
26 Petikko
Kaupunginosajako
2 Kivistön suuralue
21 Piispankylä
22 Keimola
23 Kivistö
24 Lapinkylä
25 Myllymäki
30 Vestra
31 Luhtaanmäki
32 Riipilä
33 Seutula
34 Kiila
Kaupunginosajako
3 Aviapoliksen suuralue
40 Ylästö
41 Viinikkala
50 Tammisto
51 Pakkala
52 Veromies
53 Lentokenttä
Kaupunginosajako
4 Tikkurilan suuralue
60 Hiekkaharju
61 Tikkurila
62 Jokiniemi
63 Viertola
64 Kuninkaala
65 Simonkylä
66 Hakkila
67 Ruskeasanta
68 Koivukylä
69 Kirkonkylä
Kaupunginosajako
5 Koivulylän suuralue
70 Koivukylä
71 Ilola
72 Asola
73 Rekola
74 Havukoski
75 Päiväkumpu
Kaupunginosajako
6 Korson suuralue
80 Matari
81 Korso
82 Mikkola
83 Metsola
84 Leppäkorpi
85 Jokivarsi
86 Nikinmäki
87 Vierumäki
88 Vallinoja


Kaupunginosajako
7 Hakunilan suuralue
90 Länsisalmi
91 Länsimäki
92 Ojanko
93 Vaarala
94 Hakunila
95 Rajakylä
96 Itä-Hakkila
97 Kuninkaanmäki
98 Sotunki
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)