Matti Nykänen
Wikipedia
Matti Ensio Nykänen (s. 17. heinäkuuta 1963 Jyväskylä; sukunimi Paanala 1996–1998) on entinen suomalainen mäkihyppääjä ja nykyinen viihdetaiteilija. Nykänen on maailman kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia (joista neljä kultamitaleita, kolme henkilökohtaista, yksi joukkue.), 15 maailmanmestaruusmitalia (seitsemän kultamitalia, joista yksi veteraanien MM-kilpailuista) ja 22 suomenmestaruusmitalia (joista 13 kultamitalia). Mäkihypyn maailmancupin hän voitti neljästi ja osakilpailuvoittoja hänellä on 46.
Hyppyuran jälkeen Matti Nykäsen elämä on ollut hapuilevaa ja tiedotusvälineissä julkaistut tiedot siitä ovat koskeneet lähinnä hänen ihmissuhteitaan, uraansa laulajana ja monia muita tapahtumia, joihin on yleensä liittynyt rankka alkoholinkäyttö tai väkivaltainen käytös. Nykänen on ollut myös vankilassa. Nykänen on Suomessa ollut iltapäivälehdistön otsikoissa useammin kuin kukaan toinen. Nykäsen elämään löyhästi perustuva Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva Matti sai ensi-iltansa 2006. Elokuvassa Mattia näyttelee Jasper Pääkkönen.
Jyväskylässä on Matti Nykäsen mukaan nimetty hyppyrimäki, Matti Nykäsen mäki.
Nykäsen merkittävimmät saavutukset ovat neljä olympiakultaa ja yksi olympiahopea mäkihypyssä:
Calgaryssa Nykänen voitti ensimmäisenä olympiakisojen historiassa sekä suur- että normaalimäen kilpailut sekä voitti kultaa olympiakisojen historian ensimmäisessä mäkihypyn joukkuekilpailussa. Matti Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija.
Maailmanmestaruuskilpailuista Nykänen voitti viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia rikkoen myös silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin hypyllä Planican kisassa 1985. Ennätys rikkoontui vuonna 1987 samassa mäessä, kun puolalainen Piotr Fijas hyppäsi 194 metriä. Nykänen voitti nuorten maailmanmestaruuden Schonachissa Saksassa 1981. Ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruutensa Nykänen voitti 1982 suurmäen kilpailusta. Hän voitti joukkuemäen kultaa 1984, 1985, 1987 ja 1989.
- 5 olympiamitalia
- 15 MM-kisamitalia
- 22 SM-kisamitalia
- yhteensä 42 mitalia.
Mäkihypyn maailmancupin Nykänen voitti neljä kertaa. Osakilpailuvoittoja hänellä on peräti 46. Voittotilaston kakkosena on puolalainen Adam Małysz 38 voitollaan. Keski-Euroopan mäkiviikon hän voitti kahdesti (1982–1983 ja 1987–1988). Suomenmestaruuksia hänellä on kahdeksan. Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 1985 ja 1988. Nykäsen ”rituaaleihin” ennen hyppyä kuului siteiden tarkastaminen, mikä muotoutui hänen tavaramerkikseen, jonka jokainen TV-kamera osasi näyttää.
Matti Nykäsen huippu-ura alkoi enteillä loppuaan, kun Nykänen sijoittui viimeisen kerran kolmenkymmenen parhaan joukkoon ollen 16. maailmancupin kilpailussa Thunder Bayssa 9. joulukuuta 1990. Syynä olivat pitkään rankasta harjoittelusta ja hyppäämisestä aiheutuneet nikamien kulumiset ja selkäkivut, joita tosin yritettiin lievittää särkylääkkeillä ja leikkauksilla. Matti Nykänen hyppäsi viimeiset hyppynsä Kajaanissa kesällä 1992 ja saman vuoden joulukuussa hän matkusti Sapporoon. Tarkoituksena oli harjoitella Japanissa, mutta kolmen viikon aikana hyppyjä kertyi vain kuusi. Nykästä ei valittu Suomen joukkueeseen Japanin osakilpailuihin. Nykänen vannoi olevansa valmis voittamaan vuoden päästä MM-tittelin, mikä ei kuitenkaan toteutunut.
Nykäsellä on todettu neurologinen sairaus ADHD, joka on ylivilkkautta ja keskittymiskyvyn huonoutta aiheuttava aivosairaus.[1] Valmentaja, joka valmensi Nykästä tämän aloitellessa mäkihyppyä lapsena, sanoi, että tätä oli erittäin vaikea saada keskittymään.
[muokkaa] Paluu mäkeen veteraanikisoissa
Lokakuussa 2007 Savon Sanomat uutisoi Nykäsen palanneen mäkihyppyharjoittelun pariin tarkoituksenaan osallistua Taivalkoskella 2008 järjestettäviin veteraanien MM-kisoihin. 27. helmikuuta 2008 mäkilegenda palasi hyppytorniin veteraanien SM-kisoissa Taivalkoskella sijoittuen K-50 mäen kisassa viidenneksi. 28. helmikuuta 2008 hän voitti veteraanien MM-kisoissa kultaa pikkumäessä sarjassa 40–44-vuotiaat. Nykänen teki molemmilla kierroksilla pisimmät hypyt. Kisassa mukana eivät olleet K-50 mäessä Nykäsen edelle sijoittuneet kilpailijat, koska he osallistuivat suureen mäkeen, johon Nykänen ei osallistunut. Säännöt sallivat vain kahteen kilpailuun osallistumisen. Kisassa oli kymmenen hyppääjää seitsemästä eri maasta.[2][3]
[muokkaa] Julkisuudessa
[muokkaa] Viihdetaiteilija
Kun Nykäsen hyppyura oli lopuillaan, joukko liikemiehiä otti häneen yhteyttä tarkoituksenaan tehdä hänestä laulaja. Asiasta sovittiin ja esikoislevyä alettiin tehdä. Levy valmistui vuonna 1992 ja sen nimi oli Yllätysten yö. Nykäsen toinen levy Samurai ei yltänyt ensimmäisen kaltaiseen myyntiin ja Nykäsen maine ja suosio alkoivat hiipua. Vuonna 2002 Nykänen julkaisi kuitenkin comeback-singlen ”Elämä on laiffii”. Vuonna 2006 seurasi kolmas täyspitkä albumi Ehkä otin, ehkä en. Nykyään Nykänen tekee levyjä sanoittajan ja säveltäjän Jussi Niemen kanssa.
Maailmalla kuten Suomessakin monet urheilijat, näyttelijät, missit ja mallit ovat kokeilleet myös laulajan uraa. Matti Nykäsen laulu-ura on ollut muihin laulaviin urheilijoihin verrattuna onnistunut. Suomessa on vain kaksi urheilijaa, jotka ovat saaneet kultamitalin olympiakisoissa sekä kultalevyn levymyynnistään: Tapio Rautavaara (voitti keihäänheitonolympiakultaa 1948) ja Matti Nykänen.
Laulajanuran lisäksi Nykänen työskenteli vuonna 1997 Järvenpään Kasinolla tarjoilijana, karaokeisäntänä ja laulajana. Nykäsen on uutisoitu keltaisessa lehdistössä myös stripanneen, mutta Nykänen itse on kiistänyt sen jälkikäteen. Tosin strippikasinon johtaja, Ismo Oksanen olisi halunnut Nykäsen strippaavan.
[muokkaa] Muuta julkisuutta
Nykäsen elämä urheilu-uran päätyttyä on ollut varsin hapuilevaa, ja hänestä on tullut suomalaisten iltapäivälehtien vakiokasvo. Hän on esiintynyt laulajana, ammattistripparinaElämä on laiffii, Ehkä otin, ehkä en, Fifty-sixty, Elämä on ihmisen parasta aikaa ja Jokainen tsäänssi on mahdollisuus! ovat jääneet elämään lentävinä lauseina. ja ollut julkisuudessa avioliittojensa epävakauden, esimerkiksi niiden väkivaltaisuuden, vuoksi. Jotkut hänen lausahduksensa kuten
Matti Nykäsen brändillä on julkaistu siiderimerkki, kirja, singlejä ja muita tuotteita. Siiderimerkki vedettiin myöhemmin markkinoilta pois ja ainakin osasta sensuroitiin Nykäsen kasvot pois tussikynällä. Hänet on nimitetty Suomen turhimmaksi julkkikseksi[4] vuosina 1996, 2003 ja 2005.
Matti Nykäsestä tehty elokuva, Matti, sai ensi-iltansa perjantaina 13. tammikuuta 2006. Aleksi Mäkelän ohjaaman elokuvan nimiroolia esittää Jasper Pääkkönen. Matti sai elokuvan tuotoista yhden kolmasosan. Haastatteluissa ohjaaja Mäkelä ilmoitti elokuvan olleen kunnianosoitus entiselle huippu-urheilijalle.
[muokkaa] Siviilielämä
Matti Nykänen on ollut naimisissa useampaan kertaan:
- aviopuoliso Tiina Hassinen 1986–1988 (poika, Sami)
- aviopuoliso Pia Hynninen (nyk. Mäntykangas) 1989–1991 (tytär, Eveliina s. 1990)
- aviopuoliso Sari Paanala 1996–1998
- aviopuoliso Mervi Tapola 2001–2003 ja 2004–
Matti Nykänen otettiin kiinni 24. elokuuta 2004 ja pidätettiin tapon yrityksestä sekä lopulta vangittiin epäiltynä 59-vuotiaan perhetuttavan puukottamisesta. Hänet tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 27. lokakuuta 2 vuoden ja 2 kuukauden vankeustuomioon. Veritekoon johtanut kiista alkoi sormikoukun vedosta, jonka Nykänen hävisi. Rikos tapahtui maaliskuussa annetun ehdollisen pahoinpitelytuomion koeajalla, joka myös pantiin täytäntöön.lähde?
Matti Nykänen vapautui Kylmäkosken vankilasta 21. syyskuuta 2005 ehdonalaiseen vapauteen. Kahden vuoden ja kahden kuukauden tuomiostaan Nykänen istui ensikertalaisena ainoastaan puolet. Jo saman viikon sunnuntaina, 25. syyskuuta Nykänen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Mervi Tapolan pahoinpitelystä ja päätyi poliisin huostaan. 29. syyskuuta 2005 Nykäsestä tehtiin rikosilmoitus, koska hänen epäiltiin puukottaneen pitsaveitsellä entistä ystäväänsä.
Nykänen tuomittiin vaimonsa syyskuisesta pahoinpitelystä Tampereen käräjäoikeudessa 16. maaliskuuta 2006 neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, koska hän oli teon tapahtumahetkellä ehdonalaisessa vapaudessa.[5]
Joulukuussa 2006 Turun hovioikeus lievensi tuomiota. Nykänen sai 60 päivää vankeutta, josta vähennettiin kolme vapaudenmenetyspäivää. Vankilan sijasta Nykänen sovittaa tuomion 57 tunnin yhdyskuntapalveluna. Hovioikeus ei määrännyt Nykäsen ehdonalaista vapautta menetetyksi.[5]
Matin ja Tapolan makkaratehdassukuun kuuluvan Mervin liiton eri vaiheista on raportoitu lehdissä tiiviisti. Vuoden 2009 toukokuun alussa uutisoitiin Mervin jättäneen Tampereen käräjäoikeuteen pariskunnan 14. erohakemuksen.[6] Joulupäivänä 2009 Nykänen huitoi vaimoaan keittiöveitsellä ja yritti kuristaa tämän kylpytakin vyöllä. Tapauksen johdosta Nykänen pidätettiin[7].
- Elämä on laiffii (2002)
- Tää on mun elämää (2004)
- Jump and Fly (julkaisematon)
- Mäkikotka ja häkkilintu (2005)
- Voitosta voittoon (2007)
- Anna mulle sexii (2008)
- Lennä Nykäsen Matti (2008)
- Pomminvarma rakkaus (2009)
- Jälleen joulu on (2009)
- Nykänen, Matti & Ainasoja, Päivi & Syrjänen, Manu: Mattihan se sopan keitti: Nykäsellä höystetty keittokirja. Rengaskirja,. Julkkisten elämää -sarja. Vantaa: Finrila, 2007. ISBN 978-952-99900-0-9.
[muokkaa] Matti Nykäsestä kirjoitetut kirjat
- Arve, Antti: Matti Nykänen, maailman paras. 2. painos 1988. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3218-7.
- Kyheröinen, Kari & Miettinen, Hannu: Takalaudasta täysillä: Matti Nykäsen tie maailmanhuipulle. Valokuvat: Hannu Lindroos. Tampere: Lehtimiehet, 1984. ISBN 951-95532-4-X.
- Kujala, Antero: Matti Pulli, voittohyppy. 2. painos 1999. Helsingissä: Ajatus, 1999. ISBN 951-9440-92-5.
- Theiner, Egon: Matti Nykänen: Huipulla ja montussa. (Grüsse aus der Hölle, 2004.) Suomentanut Pauliina Jäntti. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19573-5.
- Merilä, Kai: Matin ja minun rankka reissu!. Helsinki: Aller julkaisut, 2005. ISBN 952-5029-14-X.
- Elämä on laiffii ja muita Matti Nykäsen lentäviä lauseita. Toimittanut Juha Veli Jokinen. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen. 2. painos 2006. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2006. ISBN 952-5591-84-0.
- Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä: Matti Nykäsen lentäviä lauseita 2. Toimittanut Juha Veli Jokinen. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-016-2.
- Theiner, Egon: Matti Nykänen: Huipulla ja montussa. (Grüsse aus der Hölle, 2004.) Suomentanut Pauliina Jäntti. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19573-5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
