Kenialainen puolimaileri puki ensimmäistä kertaa ylleen Suomen yleisurheilumaajoukkueen edustusasun yleisurheilun Euroopan Cupin Superliigassa Pietarissa vuonna 1998.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskimatkat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskimatkat. Näytä kaikki tekstit
torstai 19. marraskuuta 2009
WILSON KIRWA"THE FLYING FINN"
Wilson Kirwa Lahden Ahkera
Juoksuissa 800m:llä nähdään kova koitos. Wilson Kirwa, Antti Vasala, Ander Rockas, Sami Valtonen ja Aki Nummela tahdittavat juoksua.
Wilson Kirwa aloittaa tämän vuoden kautensa juuri Jämsässä.
Juoksua tulee vauhdittamaan ” jänis” Marokosta.
WILSON KIRWA"THE FLYING FINN"
Wikipedia
| Wilson Kirwa | |
|---|---|
 | |
| Syntynyt | 28. joulukuuta 1974 Eldoret, Kenia |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Ammatti | valmentaja, juoksija |
| Puoliso | Melanie Kirwa |
Wilson Kipchumba Kirwa (s. 28. joulukuuta 1974 Eldoret, Kenia)[1] on kenialaissyntyinen suomalainen ja keskimatkojen juoksija, joka edustaa Lahden Ahkeraa. Hän on ainut mies, joka on voittanut samoissa SM-kisoissa 400, 800 ja 1 500 metrin juoksun. Sen lisäksi hänellä on useita Suomen mestaruuksia viestijuoksussa. Wilson Kirwa on edustanut Suomea EM- ja MM-kilpailuissa ja osallistunut useisiin GP-kilpailuihin Euroopassa. Vuonna 2008 Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi[2].
Sisällysluettelo[piilota] |
[muokkaa] Elämä
Kirwa kuuluu kalenjin-heimon nandi-haaraan. Hän muutti Suomeen vuonna 1997 suomalaisen miehen pyydettyä häntä mukaansa. Kirwa aloitti samana vuonna juoksijan uransa päämatkanaan 800 metriä. Aluksi hänellä oli ollut tarkoitus vain kiertää maata muutaman viikon ajan suomalaisten ystäviensä kutsumana. Osallistuminen Hunajahölkkään HarjavallassaPorin Tarmo haki juoksijalle vuoden oleskelulupaa, ja Suomeen jäämistä puolsi myös opiskelupaikka Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. tuotti kuitenkin sijan 17.
Vuonna 2001 Kirwa meni naimisiin Kuubassa kanadalaisen Melanie Kirwan kanssa, jonka hän oli tavannut Suomessa. Vuonna 2004 hän sai Suomen kansalaisuuden. Toukokuussa 2006 hän valmistui Pajulahden urheiluopistosta valmentajaksi.
Kirwa on julkaissut satukirjat Amani-aasi ja sisäinen kauneus ja Amani-aasi ja kuuluisa krokotiili, joissa hän on muokannut lapsuudessa kuulemiaan tarinoita suomalaisille sopivaan muotoon. Hän on vieraillut paljon kouluissa kertomassa afrikkalaisia satuja pienimmille oppilaille. Vanhemmille koululaisille hän kertoo Suomeen tulemisesta ja sopeutumisesta. Wilson Kirwa on sunnuntain Aamulehden kolumnisti.
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Wilson Kirwa valittiin Lahden kaupunginvaltuustoonKansallisen Kokoomuksen listalta. Hän sai 315 ääntä.[3]
Kirwa kilpaili Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa vuoden 2009 tuotantokaudella tanssiparinaan Susa Matson.
[muokkaa] Saavutuksia
- Yhteensä 12 SM-mitalia 400, 800 ja 1 500 metrillä
- 400 metrin SM-kultaa 2000, 2002
- 800 metrin SM-kultaa 1998-2000, 2002, 2004
- 1 500 metrin SM-kultaa 2000
[muokkaa] Ennätykset
- 400 metriä 47,31
- 800 metriä 1.44,69
- 1 500 metriä 3.42,63
SUOMI-FINLANDvsSVERIGE-SWEDEN
Suomi vastaan Ruotsi
1925-
Rakkaiden vihollisten vuosittaisiin kaksinkamppailuihin on alusta asti liittynyt suuria tunteita. Niihin on aika ajoin lähdetty melkein kuin sotaan.
Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelut alkoivat vuonna 1925. Ensimmäinen mittelö päättyi Suomen voittoon pistein 99-85.
Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen kuvasi naapuriottelujen vakavuutta vuonna 1931: ”Maaottelut muodostuvat niin kuluttaviksi, raskaiksi ja verisiksi, jos niin saa sanoa, että ne tuntuvat toisinaan liian tosilta ollakseen urheilua.”
Menestys on vaihdellut: Ruotsi hallitsi 1940-luvun kohtaamisia, Suomelle taas alkoi vuodesta 1953 yksitoistavuotinen voittoputki.
AVAINSANAT: maaottelut, urheilu, yleisurheilu
Katsele ja kuuntele
Rakkaat viholliset
2 videoleikettä
Yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaotteluissa on kamppailtu senteistä ja sekunneista, mutta ne ovat olleet myös kansanjuhlia, joissa tunnelma on katossa.
Katsele ja kuuntele
Ruotsi-ottelun voitto 12 vuoden jälkeen
1 videoleike
Vuoteen 1951 mennessä oli käyty 11 Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelua, joista Suomi oli voittanut vain kolme. Vuosi 1951 oli maaotteluhistorian käännekohta.
Katsele ja kuuntele
Voittoputki Ruotsi-otteluissa alkaa
1 videoleike
Suomen ja Ruotsin miesten 14. yleisurheilumaaottelu Helsingissä vuonna 1954 sai nimen ”maaottelujen maaottelu”. Pitkä viesti ratkaisi kamppailun.
Katsele ja kuuntele
Hellsten voitti Ruotsin
1 videoleike
Vuoden 1955 Ruotsi-Suomi-yleisurheilumaaottelussa superjuoksija Voitto Hellsten sai viidestä lajista neljä kultaa, joista kolme oli henkilökohtaisia.
Katsele ja kuuntele
Hellsten jälleen ratkaisijana
1 videoleike
Suomen ja Ruotsin 17. yleisurheilumaaottelun ratkaisija oli taas Voitto Hellsten. Hän saavutti kolme kultaa ja hankki viidessä lajissa yksinään 23 pistettä.
Katsele ja kuuntele
Viestikamppailu Ruotsi-ottelun helmi
2 audioleikettä
Vuoden 1956 Suomi-Ruotsi-maaottelun pitkässä viestissä Voitto Hellsten juoksi kiinni kymmenen metriä edellä pakoon pinkoneen ruotsalaisankkurin.
Katsele ja kuuntele
Menestys Ruotsi-otteluissa jatkuu
1 audioleike
Vuonna 1963 Olavi Varis tuo Suomelle hiljalleen perinteeksi muuttuvan keihäskullan, ja yllätyksekkään kymppitonnin voittaa Taisto Teräväinen.
Katsele ja kuuntele
Maaottelusankareita
1 audioleike ja 2 videoleikettä
Vuoteen 1965 mennessä Suomi ja Ruotsi olivat kamppailleet yleisurheilun paremmuudesta jo neljänkymmenen vuoden ajan. Maaottelujen veteraanit muistelevat yhteenottoja.
Katsele ja kuuntele
Suomi taas alakynnessä Ruotsia vastaan
1 audioleike
Vuonna 1966 jatkui jo edellisenä vuonna alkanut Suomen tappioputki Ruotsi-Suomi-maaotteluissa. 10 000 metrillä ruotsalaispussitus esti Suomen jo varmana pidetyn voiton.
Katsele ja kuuntele
10 000 metrin kolmoisvoitto Ruotsista
2 audioleikettä
Yksittäisistä ilonaiheista huolimatta maaottelutappioiden pitkä sarja jatkui Tukholmassa vuonna 1967. Jouko Kuha oli kisojen paras suomalainen.
Katsele ja kuuntele
Ruotsi-ottelujen tappiosarja päättyi
1 audioleike
Vuonna 1968 Suomi - Ruotsi -yleisurheilumaaottelu käytiin Helsingissä. Miesten kympillä olivat mukana suomalaissuosikit Jouko Kuha ja Mikko Ala-Leppilampi.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilumaaottelun aattona
1 audioleike
Vuoden 1970 Suomi - Ruotsi -ottelua odotellessa muistellaan menneitä. 1950-luvun seiväsmies Jukka Piironen kertoo, miten urheilujohto petti häntä Armi Kuuselan varjolla.
Katsele ja kuuntele
Nevalan kaikkien aikojen tulos
1 audioleike
Olympiavoittaja ja EM-hopeamitalisti Pauli Nevala voitti maailmanennätystä lähentelevällä 92.64 metrin kiskaisullaan kultaa vuoden 1970 Suomi-Ruotsi-maaottelussa.
Katsele ja kuuntele
Ruotsi karkasi jälleen vuonna 1969
2 videoleikettä
Suomi-Ruotsi-otteluissa 60-luvun loppu meni lähes tyystin keltapaitojen nimiin. Näin kävi myös Tukholmassa vuonna 1969.
Katsele ja kuuntele
Päivi Tikkasen tuplapotti 1985
2 videoleikettä
Päivi Tikkanen edustaa Suomi-Ruotsi-maaotteluhistorian naiskärkeä. Tukholmassa 1985 hän otti ensimmäisen tuplavoittonsa 1500 ja 3000 metrillä.
Katsele ja kuuntele
Skandaalinkäryä Tukholman 800 metrillä
1 videoleike
Suomi-Ruotsi-maaottelujen keskimatkojen kahnausperinne jatkui Tukholmassa 1987, kun suomalaisvoittaja Ari Suhosen juoksu hylättiin.
Katsele ja kuuntele
Sisko Hanhijoelle kolmoiskulta
3 videoleikettä
Sisko Hanhijoki oli Päivi Tikkasen jälkeen 1980-luvun luotettavin naispuolinen "ruotsintappaja". Kultakausi alkoi Ruotsi-ottelussa 1988.
Katsele ja kuuntele
Suomi voitti 1500 m:n protestikilpailun
1 videoleike
Vuoden 1989 Ruotsi-ottelussa Mika Maaskolan 1500 metrin kultajuoksu uhattiin hylätä. Vastaprotestillaan Suomi sai kuitenkin ansaitun kolmoisvoiton.
Katsele ja kuuntele
Ruotsin viimeinen keihäsvoitto?
1 videoleike
Keltapaitaiset keihäsmiehet ottivat Peter Borglundin johdolla toistaiseksi viimeisen voittonsa Suomesta Tukholman olympiastadionilla elokuussa 1989.
Katsele ja kuuntele
Kun kaikki diskattiin 1500 metrillä
1 videoleike
Miesten 1500 metrin juoksu vuoden 1992 Ruotsi-ottelussa meni kaikkien aikojen farssiksi: koko juoksu hylättiin epäpuhtaana.
Katsele ja kuuntele
Sinikeltaista juhlaa Ullevilla 2004
2 videoleikettä
Ruotsi otti Suomesta rökälevöitön Göteborgissa 2004. Naapurin kirkkaimpana tähtenä loisti seitsemässä lajissa ahkeroinut olympiavoittaja Carolina Klüft.
Katsele ja kuuntele
Evilän SE Ruotsi-ottelussa 2005
2 videoleikettä
Suomalaisten "merirosvokapteeni" Tommi Evilä näytti joukoilleen esimerkkiä loikkaamalla kultaa ja uuden Suomen ennätyksen Göteborgissa 2005.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Vuodesta 1951 lähtien Suomi-Ruotsi-maaotteluita on käyty myös naisten kesken. Naiset ja miehet ovat kilpailleet samassa tapahtumassa vuodesta 1964 alkaen.
- Miesten Ruotsi-otteluiden kovimpia pistemiehiä ovat olleet mm. juoksijat Voitto Hellsten, Ossi Karttunen ja Martti Vainio, moukarimies Harri Huhtala ja kuulantyöntäjä Matti Yrjölä.
- Menestyksekkäimpiä naisia ovat olleet mm. juoksijat Päivi Tikkanen, Sisko Hanhijoki, Mona-Lisa Pursiainen (os. Strandvall) ja Sirkka Norrlund sekä kuulantyöntäjä-kiekonheittäjä Marjatta Kuuluvainen (os. Mäkinen).
- Vuonna 2008 käydyn 67. maaottelun jälkeen Suomi oli voittanut miesten kamppailun 43 kertaa, Ruotsi 25. Naisten puolella luvut olivat vuoden 2008 jälkeen 23-30 Ruotsin hyväksi.
- Suomalaismiesten pitkiä voittokausia ovat olleet vuodet 1954-1964 ja 1970-1984. Naisten ottelussa voitokkaimmat jaksot ovat osuneet vuosiin 1972-1979 ja 1987-1999.
ARI SUHONEN"THE FLYING FINN"
Skandaalinkäryä Tukholman 800 metrillä
1987
- Kilpailuvälähdys 23.08.1987 | kesto: 0.46(Video)
Suomi-Ruotsi-maaottelujen keskimatkojen kahnausperinne jatkui Tukholmassa 1987, kun suomalaisvoittaja Ari Suhosen juoksu hylättiin.
Tapauksen jälkipuinti johti Suhosen diskaukseen. Ruotsalainen Martin Enholm kuittasi näin kullan.
Suomi voitti miesten koko maaottelun kahden vuoden tauon jälkeen pistein 210,5-197,5. Naisten ottelu päättyi Suomen voittoon luvuin 165-157.
ARI SUHONEN"THE FLYING FINN"
Ari Suhonen
Wikipedia
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Budapest 1988 | 1 500 metriä | |
 Pronssia | Liévin 1987 | 800 metriä | |
Ari Suhonen (s. 19. joulukuuta 1965 Porvoo) on entinen suomalainen keskimatkojen juoksija. Hänen päämatkansa olivat 800 ja 1 500 metriä.
Suhonen oli 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella Suomen paras keskimatkojen juoksija. hänen nimissään on edelleen 800 metrin Suomen ennätys 1.44,10, jonka hän juoksi Zürichissa 16. elokuuta 1989. Suomen mestaruuden Suhonen voitti 800 metrillä yhdeksän kertaa peräkkäin vuosina 1985-1993 ja 1 500 metrillä viisi kertaa vuosina 1986-1989 ja 1993. 1 500 metrillä Suhonen voitti halli-EM-kilpailujen kultaa vuonna 1988.
Suhonen voitti universiadeissa kultaa 800 metrillä ajalla 1.47,13 Duisburgissa 1989.[1]
Sisällysluettelo[piilota] |
[muokkaa] Saavutuksia
- Halli-EM-kilpailut
- Kalevan kisat
[muokkaa] Ennätykset
| 400 metriä | 48,18 | 27. elokuuta 1985 | |
| 800 metriä | 1.44,10 | 16. elokuuta 1989 | Suomen ennätys |
| 1 000 metriä | 2.16,88 | 11. elokuuta 1987 | Suomen ennätys |
| 1 500 metriä | 3.36,89 | 9. elokuuta 1987 | |
| 3 000 metriä | 8.05,50 | 1. kesäkuuta 1988 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)