tiistai 29. kesäkuuta 2010

BASKETBALL-KORIPALLO

Koripallo
Portal.svg Koripallon teemasivu
Koripallo
Koripallo-ottelu

Koripallo (puhekielessä koris) on urheilulaji ja pääasiassa sisällä pelattava pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan. Koripallo on kontaktilaji, mutta taklaukset eivät ole sallittuja. Ulkona pelattaessa koripalloa voidaan kutsua myös katukoripalloksi. Tarkoituksena on yrittää saada pisteitä heittämällä pallo kentän päädyissä olevan ympyränmuotoisen renkaan läpi koriin (yläkautta) ja puolustaa oman kenttäpuoliskon koria vastustajahyökkääjiltä tekemättä virheitä.

Joukkueeseen kuuluu viisi pelaajaa ja seitsemän vaihtopelaajaa. Palloa kuljetetaan pääasiassa yhdellä kädellä pompottaen tai syöttäen (sitä ei saa kantaa). Pisteitä tulee 1 vapaaheitosta, 2 kolmen pisteen heittokaaren sisäpuolelta tehdystä korista tai 3 pisteen heittokaaren päältä heitetystä korista, ja 3 pistettä tulee, jos pelaaja tekee korin 3 pisteen kaaren ulkopuolelta. Peliaikaa on käytettävistä säännöistä (ja ikäluokasta) riippuen joko 4 × 8 minuuttia (minikoripallosäännöt), 4 × 10 minuuttia (kansainväliset säännöt) tai 4 × 12 minuuttia (NBA-säännöt). Euroopassa säännöt tulevat muuttumaan vuonna 2012 alkavalla pelikaudella. Kolmen pisteen heittokaari tulee siirtymään puoli metriä taaemmas ja kolmen sekunnin alue muuttuu suorakulmion muotoiseksi.

Koripallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista ja se on erityisen harrastettua ja seurattua Yhdysvalloissa, mutta myös muualla maailmassa, kuten Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa ja entisissä Neuvostoliiton valtioissa, erityisesti Liettuassa.

Maailman tunnetuin ja kovatasoisin koripalloliiga on yhdysvaltalainen NBA (National Basketball Association), jossa ainoa suomalainen pelaaja on ollut Hanno Möttölä. Euroopassa pelataan myös omaa ammattilaissarjaa nimeltään Euroliiga, jossa suomalaisista Möttölän lisäksi ovat pelanneet Teemu Rannikko ja Jukka Matinen.

Suomessa koripallon pääsarjan nimi on nykyään Korisliiga. Kaudella 2004–2005 käytettiin nimeä Sparliiga. Suomessa on pääsarjatason lisäksi miehille kuusi alempaa divisioonatasoa miehillä ja naisille neljä. Suomen Koripalloliiton jäsenenä on noin 250 koripalloseuraa.

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Pelin varhainen historia, vuodet 1891–1950-luku

Tyttöjen koripallojoukkue vuodelta 1908. Milton High School, Milton, Pohjois-Dakota.

Vuonna 1891 kanadalaiselle opettajalle, James Naismithille, annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota oppilaat pystyisivät pelaamaan talvisin. Naismith toimi tällöin Springfieldissä, Massachusettsin paikallisessa NMKY:ssä. Naismith pyrki keksimään pelin, jossa ei olisi taklauksia ja fyysinen kontakti pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Esikuvana oli Naismithin lapsuudenpeli Duck on a Rock. Naismith pistikin pelissä maalit korkealle, jolloin lajissa tulisi korostumaan voiman sijaan taito. Hän löysi koulustaan kaksi luumukoria, jotka naulattiin koulun liikuntasalin seinille. Tämän jälkeen Naismith kirjoitti kolmetoista-osaisen säännöstön ja peli oli valmis.[1]

Tammikuussa 1892 pelin säännöt ilmestyivät ensimmäistä kertaa painettuina ja kaksi kuukautta tämän jälkeen pelattiin lajin ensimmäinen virallinen ottelu. Ottelu käytiin Naismithin koulun oppilaiden ja opettajien kesken oppilaiden voittaessa luvuin 5–1.[2][3] Peleissä käytettiin aluksi pallona jalkapalloa, mutta vuoden 1894 aikana käyttöön otettiin oma varsinainen koripallo.[2]

Naiskoripalloilijan suojavarusteet lajin alkuajoilta
Pihapeliä

Koripallosta tuli nopeasti hyvin suosittua, ja se levisi NMKY:n verkoston kautta kaikkialle Yhdysvaltoihin. Kymmenen vuoden sisällä keksimisestä myös muut oppilaitokset ja urheiluseurat kiinnostuivat pelistä.

Suomeen koripallo saapui Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta noin 1927–1930 lähteestä riippuen[4].[5][6]

[muokkaa] National Basketball Association (NBA), 1946–

National Basketball Association (NBA) perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1946 koordinoimaan yhdysvaltalaisten huippujoukkueiden välisiä otteluita. Tämän jälkeen pelin suosio kasvoi entisestään, ja nykyään koripallo (erityisesti myös yliopistokoripalloilu) onkin yksi neljästä suuresta yleisön seuraamasta amerikkalaisesta pallopelistä (muut ovat amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko).

Koripalloa 1970-luvulla

NBA:n varhaisemmassa historiassa on ollut monia hyvin kuuluisia pelaajia, kuten esimerkiksi George Mikan, Bill Russell, Wilt Chamberlain (ainoa pelaaja NBA:n historiassa, joka on tehnyt yhdessä ottelussa 100 pistettä), Oscar Robertson ja Jerry West. Koripallo tuli erityisen suosituksi 1980- ja 1990-luvulla, jolloin pelin suurimpia tähtiä olivat Kareem Abdul-Jabbar, Earvin "Magic" Johnson, Larry Bird ja maailman kaikkien aikojen parhaaksi koripalloilijaksi arvostettu Michael Jordan. Kolme viimeksi mainittua olivat myös todella suuria urheilijatähtiä vuonna 1992 Barcelonassa pidetyissä kesäolympialaisissa, jossa Yhdysvaltain joukkue (lempinimeltään Dream Team) voitti ylivoimaisesti kultamitalin.

Muita hyvin tunnettuja pelaajia 1980- ja 1990-luvuilla ovat olleet muun muassa Charles Barkley, Karl Malone, John Stockton, Dennis Rodman, Scottie Pippen ja Shaquille O'Neal.

Kautta aikojen NBA:n parhaimmin menestyneitä ja kuuluisimpia joukkueita ovat olleet muun muassa Boston Celtics, Los Angeles Lakers ja Chicago Bulls.

Vuonna 1997 perustettiin niin sanottu naisten NBA, Women's National Basketball Association (WNBA).

[muokkaa] Kansainvälinen koripallo, 1932–

Kansainvälinen koripalloliitto (Fédération Internationale de Basketball, FIBA) perustettiin vuonna 1932. Tuolloin järjestön järjestämät turnaukset oli tarkoitettu vain amatööripelaajille. Vuonna 1989 sääntöjä muutettiin, mutta kirjain 'A' säilyi silti järjestön lyhenteen viimeisenä kirjaimena (A niin kuin amateur, amatööri).

FIBA määrittää koripalloilun kansainväliset säännöt, hyväksyy kansainväliset pelaajien siirrot ja kontrolloi kansainvälistä tuomarointia. FIBA:ssa on yli 200 maajäsentä.

Koripallo sisällytettiin ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmaan Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. USA:n joukkue on voittanut kaikki turnaukset lukuun ottamatta kolmea, joista etenkin 1972 Münchenin olympialaisten tappio Neuvostoliiton koripallomaajoukkueelle on erityisesti jäänyt koripallohistoriaan viimeisten sekuntien erityisen sekavan toimitsija- ja tuomaritoiminnan vuoksi.

Kolmen pisteen heitto

Naisten koripallo lisättiin olympialaisten ohjelmaan 1976 Montrealissa. Parhaita naisjoukkueita ovat kaikki turnaukset huomioon ottaen olleet Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Australia.[7]

Vuonna 1950 pidettiin ensimmäiset miesten maailmanmestaruuskilpailut Argentiinassa. Kolme vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset naisten maailmanmestaruuskilpailut Chilessä. MM-kilpailut pidetään neljän vuoden välein, olympialaisiin nähden kahden vuoden erolla (esimerkiksi olympialaiset ovat vuosina 2008 ja 2012 – MM-kilpailut vuosina 2006 ja 2010).

FIBA lopetti amatööri- ja ammattilaisurheilijoiden erottelun vuonna 1989, ja sen vuoksi vuodesta 1992 eteenpäin ammattilaiset ovat päässeet pelaamaan olympialaisissa.

Viime vuosien huippujoukkueita miesten arvoturnauksissa ovat olleet: Argentiina, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Liettua, Saksa, Jugoslavia (nyk. Serbia) ja Yhdysvallat.

Suomen miesten maajoukkue ei ole saavuttanut mainittavaa menestystä kansainvälisesti viime vuosina. Parhaan sijoituksen arvokisoissa joukkue saavutti vuonna 1967 kun Suomi oli 6. Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksessa. Viimeksi Suomi selviytyi Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen, jossa se on ollut mukana kaikkiaan 12 kertaa, vuonna 1995. Suomen naisten maajoukkue on osallistunut viidesti EM-kisojen lopputurnaukseen, paras sijoitus on 11. tila vuosina 1952 ja 1956.

Kansainvälisiä turnauksia pidetään lisäksi eri ikätasoilla. Erityisesti yli 35-vuotiaiden, 40-vuotiaiden ja 50-vuotiaiden sarjoissa on ollut voimakasta kasvua.

Pyörätuolikoripalloilu on tullut myös erittäin suosituksi urheilulajiksi muun muassa paralympialaisissa.

[muokkaa] Säännöt

Lajin alkuperäiset säännöt koostuivat kolmestatoista kohdasta.[8]

Koripallon säännöt ovat monimutkaiset moneen muuhun pallopeliin nähden, esim. jalkapalloon. Perusidea on kuitenkin, että pelaajalla on kolme vaihtoehtoa saatuaan pallon: heittää, syöttää tai kuljettaa. Seuraavassa on yleisimpiä rikkomuksia ja virheitä.

  • Askelrikkomus seuraa, jos pelaaja lähtee liikkeelle, ennen kuin pallo osuu maahan. Poikkeuksena lay-upin suorittaminen, jossa pelaaja saa ottaa kaksi askelta pallo kädessä. Myös tukijalan ottaminen on sallittua, mutta sen valittuaan sitä ei saa enää vaihtaa. Askelrikkomuksesta seuraa vastapuolen sivuraja samalta linjalta, jossa rikkomus tehtiin.
  • Kaksoiskuljetus seuraa, jos pelaaja kuljetuksen lopetettuaan lähtee uudelleen kuljettamaan. Yleistä etenkin junioreiden peleissä. Kaksoiskuljetuksesta seuraa vastapuolen sivuraja samalta linjalta, jossa rikkomus tehtiin.
  • Palautus seuraa, kun pallo on tuotu etukentälle ja palautuu saman joukkueen pelaajan toimesta takakentälle. Palautusta ei kuitenkaan tuomita, jos vastapelaajalla on ollut pallo viimeksi hallussa (esim. jos pallo osuu vastapelajan jalkaan (ei tuomita potkua) ja pomppaa yli puolen kentän, tuomitaan palautus,koska pallo ei ole ollut vastustajan hallussa missään vaiheessa). Palautuksesta seuraa vastapuolen sivuraja puolestakentästä, kuitenkin niin, ettei enää saa palauttaa.
  • Normaali kosketusvirhe voidaan tuomita monesta tilanteesta. Puolustavalle pelaajalle tuomitaan virhe, jos hän tarttuu hyökkäävää pelaajaa kädestä kiinni tai lyö sitä, työntää tai estää sääntöjen vastaisesti pelaajaa etenemästä. Hyökkäävälle pelaajalle voidaan tuomita virhe, jos hän tarkoituksella työntää puolustajan pois edestä vapaalla kädellään. Jos hyökkäävä pelaaja ei ole heittotilanteessa, tuomitaan sivuraja, elleivät joukkuevirheet ole täynnä. Jos hyökkäävä pelaaja on heittotilanteessa, myönnetään pelaajalle jota rikottiin normaalisti kaksi vapaaheittoa. Kuitenkin jos pallo menee koriin, kori hyväksytään ja myönnetään vielä yksi vapaaheitto. Jos pelaaja on yrittänyt kolmen pisteen heittoa, myönnetään kolme vapaaheittoa. Jos sama pelaaja saa viisi virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.
  • Tekninen virhe voidaan tuomita, jos pelaaja tai valmentaja valittaa tuomiosta, käyttää huonoa kieltä tai eleitä. Teknisestä virheestä seuraa kaksi vapaaheittoa ja vielä vastapuolen sivuraja. Jos pelaaja tai valmentaja saa kaksi teknistä virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.
  • Epäurheilijamainen virhe voidaan tuomita, jos pelaajalle tarkoituksella yrittää aiheuttaa pelaajalle vahinkoa, esim. tarttuu paidasta kiinni, kamppaa tai syöksyy takaapäin. Epäurheilijamaisesta virheestä tuomitaan kaksi vapaaheittoa ja sivuraja. Jos pelaaja saa kaksi epäurheilijamaista virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.

[muokkaa] Kuvia mitoista

Miesten pallo painaa 567–624 grammaa.

Koripalloja

Korin mitat.

Koripallokentän mitat.

[muokkaa] Tunnettuja koripalloilijoita

[muokkaa] Yhdysvaltalaisia (NBA:ssa pelanneita)

[muokkaa] Muu maailma

[muokkaa] Suomalaisia

Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)