Arto Bryggare

Mitalit
Arto Bryggare kesäkuussa 2009.
Maa: Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Pronssia	Los Angeles 1984	110 m aidat
MM-kilpailut
Hopeaa	Helsinki 1983	110 m aidat
EM-kilpailut
Hopeaa	Stuttgart 1986	110 m aidat
Pronssia	Praha 1978	110 m aidat
Pronssia	Ateena 1982	110 m aidat
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa	Grenoble 1981	50 metrin aidat
Kultaa	Liévin 1987	60 metrin aidat
Hopeaa	Wien 1979	60 metrin aidat
Hopeaa	Budapest 1983	60 metrin aidat
Pronssia	San Sebastián 1977	60 metrin aidat

Arto Kalervo Bryggare (s. 26. toukokuuta 1958 Kouvola) on entinen aitajuoksija ja SDP:n kansanedustaja vuosina 1995–1999 sekä 2003–2007.

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Huippu-urheilija

Arto Bryggare tunnetaan lähivuosilta paremmin kansanedustajana, mutta aikanaan hän oli 110 metrin aitajuoksijana maailman huipulla. Hänen viiden ulkoratojen arvokisamitalin ketjunsa on edelleen ainutlaatuinen suomalaiselle pikajuoksijalle. Tämä ketju sai alkunsa vuonna 1978 ja päättyi kahdeksan vuotta myöhemmin. Arton vaimo on Lotta Bryggare, joka toimii liikunnanopettajana.

Ensimmäisen kerran ”Artsi” heittäytyi aikuisten arvokisojen mitaleille vain 20-vuotiaana keltanokkana Prahan EM-kisoissa 1978 DDR:n Thomas Munkeltin ja Puolan Jan Pustyn vanavedessä. Kärkikolmikkoa erotti vain kaksi sadasosasekuntia. Mitalikolmikon ajat olivat 13,54, 13,55 ja 13,56. Bryggaren aika oli uusi Suomen ennätys.

Kaksi vuotta myöhemmin Moskovan olympialaisissa Bryggare epäonnistui lievästi ollen kuudes ajalla 13,78. Voiton vei jälleen Munkelt sadasosasekunnin turvin ennen Kuuban ”ikuista kakkosta” Alejandro Casañasia.

Kului jälleen kaksi vuotta ja vuorossa olivat Ateenan EM-kilpailut. Bryggare oli vielä puolimatkassa kärjessä, mutta sitten alkoivat vanha kiistakumppani Munkelt ja Neuvostoliiton Andrei Prokofjev nousta ja lopussa kangistuneen Bryggaren oli lopulta tyytyminen pronssiin ajalla 13,60.

Seuraava vuosi oli historiallinen: silloin järjestettiin yleisurheilun ensimmäiset MM-kilpailut Helsingissä. Bryggare jäi neljän sadasosasekunnin päähän maailmanmestaruudesta. Yhdysvaltojen Greg Foster oli suursuosikki, mutta kompuroi kolmeen viimeiseen aitaan ja Bryggare pääsi heittäytymään aivan tuntumaan.

1984 oli Los Angelesin olympiavuosi, joka monien lajien osalta muistettaneen Itä-Euroopan olympiaboikotista. maiden suorittamasta

Arto Bryggare oli elämänsä vireessä aitoen heti alkuerissä ihanneoloissa vaivattoman oloisesti uuden ja edelleen voimassa olevan Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 13,35. Välierät hän suoritti rutiinilla kunnes oli suuren finaalin vuoro. Siitä oli tulla farssi, sillä Greg Foster nykäisi kerran ja toisenkin. Viereisellä radalla ollut Bryggare ei voinut olla häiriintymättä Fosterin temppuilusta. Kaikki odottivatkin lähettäjän ”ylös”-komentoa, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Tämän hyödynsi ulkoradalla juossut Yhdysvaltojen Roger Kingdom ja kiiti voittoon ennen suosikkeja uudella olympiaennätysajalla 13,20. Bryggare oli pronssimies ajallaan 13,40 ennen Kanadan heikkohermoista Mark McCoyta.

Stuttgartin EM-kisoissa 1986 Bryggare otti uransa viimeiseksi jääneen arvokisamitalin nuoren ranskalaisen Stephane Caristanin jälkeen ajalla 13,42. Caristanin voittoaika oli uusi Euroopan ennätys ja täsmälleen sama kuin Kingdomin kahden vuoden takainen olympialaisten voittoaika.

Seuraavana vuonna järjestetyissä yleisurheilun toisissa MM-kisoissa Roomassa Bryggare ei kyennyt starttaamaan laisinkaan finaaliin, vaikka oli siihen niukin naukin selviytynyt.

Suuri ura sai lopullisen päätöksensä vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa, joissa Bryggare juuttui ensimmäisiin alkueriin. Saman vuoden Kalevan kisoissa hän oli kuitenkin tehnyt historiaa ottamalla uransa 12. Suomen-mestaruuden ajalla 13,70 ennen nuorta haastajaa Antti Haapakoskea.