Todelliset eurotähdet ovat NBA:ssa yhä harvassa
 |
Yhdysvaltojen mollaaminen on koripallomaailmassa muotia. Ateenan olympiakisoissa amerikkalaiset NBA-pelaajat jäivät pronssille ja Eurooppa näyttää ajavan koripalloilun syntymämaan ohi.
Maailman parhaassa koripalloliigassa NBA:ssa eurooppalaispelaajien kehitys näkyy myös, sillä viime kauden lopulla europelaajia oli NBA:ssa jo yli 40. Mutta todelliseen tähteyteen eurooppalaisilla on yhä pitkä matka.
NBA:n tähdistöottelussa pelasi viime kaudella kolme eurooppalaista, saksalainen Dirk Nowitzki, serbialainen Peja Stojakovic ja venäläinen Andrei Kirilenko. Heidän lisäkseen eurooppalaispelaajien kermaan kuuluvat ranskalainen Tony Parker ja espanjalainen Pau Gasol.
Mutta jos todellisen supertähden kriteeriksi asetetaan oman joukkueen johtaminen pitkälle pudotuspeleihin ja liigan arvokkaimman pelaajan MVP-tittelin vakava tavoittelu, eurooppalaisista yksikään ei vielä mahdu joukkoon.
Eurointo hiipunut
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eurooppalaispelaajat ovat NBA:ssa roolipelaajia. Eurooppalaisiin asetettavien toiveiden laantuminen näkyi myös kesällä NBA:n varaustilaisuudessa, missä ensi kerran sitten vuoden 2000 kymmenen ensimmäisen valinnan joukkoon ei mahtunut yhtään eurooppalaista.
Viime vuosina nuorten eurooppalaislupausten varaaminen korkealla on ollut suurta muotia. Monet valinnat ovat kuitenkin olleet pettymyksiä.
Yksi esimerkki on Denverin georgialainen Nikoloz Tskitishvili, vuoden 2002 varaustilaisuuden viides valinta. 213-senttisen Tskitishvilin piti olla uusi Dirk Nowitzki, urheilullinen ja pitkä laitahyökkääjä, joka pystyy korintekoon joka etäisyydeltä. Kahdessa vuodessa Tskitishvili ei ole esittänyt paljoa. Viime kaudella hän kirjautti ottelukohtaisiksi keskiarvoikseen 2,7 pistettä ja 1,6 levypalloa. Todennäköistä on, että tämän kauden aikana Denver myy 21-vuotiaan laitahyökkääjän pois.
Viime kauden suuri lupaus oli varaustilaisuuden toinen valinta, Serbia-Montenegron Darko Milicic, joka ei kuitenkaan saanut takamustaan irti Detroitin vaihtopenkistä. Detroitin valmentaja Larry Brown sanoi hiljattain, ettei hän usko Milicicin pääsevän pelaamaan tälläkään kaudella. 213-senttinen keskushyökkääjä on vasta 19-vuotias, joten hänen tulevaisuutensa on vielä auki.
Myytti kaukoheitoista
NBA:ssa pelaavista eurooppalaisista suurin osa on pitkiä miehiä. Yleisesti hyväksytyksi totuudeksi on muodostunut, että isot eurooppalaispelaajat ovat ennen muuta hyviä kaukoheittäjiä. Kun tarkastelee tilastoja, täytyy kuitenkin kysyä, onko kyse myytistä.
Esimerkiksi Suomen maajoukkueen valmentajan Henrik Dettmannin maailman parhaaksi koripalloilijaksi rankkaama Pau Gasol on kolmen NBA-kautensa aikana saanut sisään vain kuusi kolmen pisteen heittoa. Itse asiassa NBA:ssa pelaavista isoista eurooppalaispelaajista vain Dirk Nowitzki on osoittanut olevansa todella vaarallinen NBA:n kolmen pisteen viivan takaa.
Maailmassa onkin vain kaksi yli 210-senttistä pelaajaa, jotka liikkuvat parimetrisen takamiehen lailla ja pystyvät ratkaisuihin kaikilta etäisyyksiltä: amerikkalainen Kevin Garnett ja saksalainen Dirk Nowitzki.
Heistä Nowitzki on selkeästi parempi kaukoheittäjä, mutta Garnett parempi puolustaja, syöttäjä ja levypallomies. Kun kahdesta maailmanlaajuisen mittakaavan poikkeusyksilöstä toinen on sattunut syntymään Euroopassa, todistaako se eurooppalaisten pelaajien erityisyydestä?
Ja todistaako Nowitzkin menestys eurooppalaisen valmennuksen väitetystä paremmuudesta, kun saksalaisen kehityksessä ratkaiseva osuus on ollut hänen henkilökohtaisella valmentajallaan Holger Geschwindnerilla?
Osaselitys on se, että NBA:ssa todella pelataan erilaista koripalloilua kuin Euroopassa. Tärkein ero on kolmen pisteen viivan sijainnissa. NBA:ssa raja on vajaan metrin kauempana kuin kansainvälisessä koripallossa. Se ei kuulosta paljolta, mutta on heittäjälle ratkaiseva ero.
Esimerkiksi Hanno Möttölä tunnetaan Euroopassa hyvänä kaukoheittäjänä, mutta NBA:ssa hän sai kahden vuotensa aikana yhden kolmosen sisään kuudellatoista yrityksellä.
Lyhyt kolmonen onkin muuttanut kansainvälistä koripalloilua enemmän kuin on huomattukaan. Ateenan olympiaturnauksessa edellisvuoden EM-voittaja Liettua teki kolmosilla jo enemmän pisteitä kuin kakkosilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti