keskiviikko 11. marraskuuta 2009

JARNO SAARINEN"FLYING FINN"

Jarno Saarinen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jarno Saarinen – MotoGP-saavutukset

Kansallisuus Suomi suomalainen
Aktiiviura 1970-1973
Pyörä(t) Yamaha
GP-startit 46
Maailmanmestaruudet 250cc 1972
Voitot 15
Palkintopallisijat 32
Paalupaikat* -
Nopeimmat kierrokset -
MM-pisteet 450
Ensimmäinen GP-startti Saksan Moto Grand Prix 1970 (250cc)
Ensimmäinen voitto Tšekkoslovakian TT-ajot 1971 (350cc)
Viimeinen voitto Saksan Moto Grand Prix 1973 (250cc)
Viimeinen GP-startti Italian TT-ajot 1973 (250cc)
*Vuodesta 1974 lähtien

Jarno Karl Keimo Saarinen (11. joulukuuta 1945 Turku20. toukokuuta1973 Monza, Italia) oli suomalainen ratamoottoripyöräilijä ja ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari vuodelta 1972. Hän sai surmansa kilpailuonnettomuudessa.

Jarno Saarinen tunnettiin uransa alkuaikoina siitä, että hän huolsi ja viritti moottoripyöränsä täysin itse. Saarisen alkuperäinen lempinimi oli "kissaparoni", jonka hänen veljensä antoivat kissoista pitävälle Saariselle. Myöhemmin tuo lyheni pelkäksi paroniksi. Ulkomailla Saarisesta käytettiin lempinimiä The Baron ja Flying Finn, lentävä suomalainen.

Jarno Saarisen mukaan on nimetty tie Turun Ruissalossa sekä Alastaron Virttaalla.

[muokkaa] Ura

Saarinen voitti 1965 jäärata-ajon Suomen mestaruuden 250-kuutioisten luokassa. 1969 hän voitti ratamoottoripyöräilyn Suomen mestaruuden 125- ja 250-kuutioisten luokassa. 19701971 350-kuutioisissa. 1972 hän voitti sekä 250- että 350-kuutioisten Suomen mestaruuden. mestaruus tuli 250-kuutioisissa ja

Turkulaisen Jarno "Paroni" Saarisen ensimmäinen esiintyminen MM-sarjassa tapahtui 1968 Imatran ajoissa. Tuolloin hän sijoittui 125-luokan kilpailussa yhdeksänneksi. Ensimmäinen MM-osakilpailuvoitto tuli 350-kuutioisten luokassa Tšekkoslovakian GP:ssä 1971. Tuon kauden aikana hän voitti myös yhden 250-kuutioisten osakilpailun Espanjassa. Kauden päätteeksi Saarisen pisteet riittivät hopeaan 350-kuutioisissa ja pronssiin 250-kuutioisissa.

Kaudella 1972 Saarinen löi itsensä lopullisesti läpi. Hän saavutti kauden aikana 7 osakilpailuvoittoa ja sijoittui 16 kertaa kolmen joukkoon. 250-kuutioisten maailmanmestaruuden Saarinen varmisti Imatran ajoissa. 350-kuutioisissa tuli jälleen hopeaa.

Kauteen 1973 Jarno Saarinen lähti Yamahan tehdaskuljettajana kovin tavoittein. Hänen tavoitteenaan oli tuon kauden aikana voittaa kolmen luokan, 250-, 350- ja 500-kuutioisten, maailmanmestaruus. Tuo suoritus olisi hyvinkin voinut onnistua sillä kauden loppupisteisiin kussakin sarjassa laskettiin seitsemän kilpailun pisteet. Samana vuonna Saarisesta tuli ensimmäinen eurooppalainen Daytona 200 -ajon voittanut kuljettaja.

Kauden 1973 kuudesta ensimmäisestä ajamastaan kilpailusta Saarinen voitti viisi. Kauden neljäs kisaviikonloppu oli Monzassa, Italiassa. Tuo kilpailu koitui Jarno Saarisen ja italialaisen Renzo Pasolinin kohtaloksi. 250-kuutioisten kilpailu päättyi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Oikealle kaartuvaan Curva Grande -mutkaan oli edellisen luokan kilpailun jäljiltä jäänyt öljyä, jota järjestäjät eivät vaatimuksista huolimatta olleet suostuneet siivoamaan. Pasolini tuli kurviin toisena ja Saarinen kolmantena. Pasolini kaatui, eikä Saarinen pystynyt väistämään häntä. Näin tapahtui yksi kaikkien aikojen pahimmista moottoripyöräkilpailujen onnettomuuksista, jossa kaatui yhteensä 12 kuljettajaa. Pasolini ja Saarinen menehtyivät ja Walter Villa loukkaantui vaikeasti. Saarisen menetys oli niin kova isku Yamahalle että se veti tehdastallinsa pois kilparadoilta loppukaudeksi. Lisäksi Monzassa lopetettiin moottoripyöräkilpailut (jotka alkoivat uudestaan vasta vuonna 1981), kun neljäkymmentä päivää Saarisen ja Pasolinin onnettomuuden jälkeen samassa mutkassa menehtyi juniorikilpailuissa kolme kilpailijaa.

[muokkaa] Triviaa

Ei kommentteja: